TYRNÄVÄ Valoisa, muunneltava, innostava ja turvallinen. Rantaroustin koulun tiloissa tuoksuu uudelta. Ensi viikon torstaina kunnalle luovutettava rakennus on likipitäen valmis. Piha- ja viimeistelytyöt ovat loppusuoralla.
Elokuun kymmenentenä oppilaat astelevat yhteen Suomen moderneimmista kouluista.
– Tämäntyyppiset koulut voi laskea yhden käden sormilla, toteaa Kirkkomännikön ja Rantaroustin koulujen rehtori Jani Alakangas.
Hän on syystäkin ylpeä lopputuloksesta. Kolmen vuoden työ ideoinnista suunnittelupöydälle ja edelleen toteutukseen on ollut opettajakunnallekin raskas – rehtorista puhumattakaan. Alakangas sanookin olevansa olevan positiivisen iloinen alaistensa innosta tehdä uutta.
Rantarousti on sisätiloiltaan aikalailla perinteisestä koulurakennuksesta poikkeava. Opetusmoduulit ovat liikuteltavia ja viimeisimmällä älytekniikalla varustettuja. Pulpetteja ei löydy. Työpisteitä on tarjolla jokaisen tarpeisiin – jopa pieniä, kahden oppilaan ”mökkejä”.
Käytäviäkään ei ole. Turhat tilat on karsittu minimiin. Ruokailutilakin palvelee myös opetuskäyttöä.
Oppilaille ja opettajille uudentyyppinen opetus ei ole aivan uutta. Asiaa on harjoiteltu jo Kirkkomännikössä.
– Uusi koulu on meille kirsikka kakussa, Jani Alakangas tiivistää.
Uusi koulurakennus maksoi 14,5 miljoonaa euroa. Se on toteutettu NCC:n kanssa vielä verrattain harvinaisella allianssimallilla. Sopimuksen mukaan NCC vastaa rakentamisesta sekä koulun ylläpidosta 20 vuotta. Tämän jälkeen 6 500 neliöinen rakennus on mahdollista ostaa kunnalle.
Kouluisäntänä toimii NCC:n palkkalistoilla oleva vahtimestari, joka huolehtii myös pienistä huolto- ja korjaustoimenpiteistä.
– Erillistä opettajanhuonetta ei ole, vaan käytössä on kaikkien työntekijöiden yhteinen sosiaalitila, Alakangas kertoo.
Uudessa koulussa henkilökuntaa on noin kolmisenkymmentä. Kouluun siirtyviä 3.-6. -luokkien oppilaita on noin 400. Kaikkinensa Kirkkomännikössä ja Rantaroustissa on henkilöstöä noin 70 ja oppilaita 650.
Taitoaineiden opetus on nyt yhdessä paikassa.
Erityisopetuksen tilat ovat nekin hulppeat. Rehtori toteaakin, ettei kenenkään tarvitse enää kuntoisuutensa vuoksi lähteä Ouluun opiskelemaan, sillä uudet tilat mahdollistavat vaikeavammaistenkin lasten opetuksen.
Hieno ja innovatiivinen koulurakennus kiinnostaa myös ulkomailla. Elokuussa kouluun tutustuu muun muassa iranilainen ryhmä. Uutta matkailukohdetta Jani Alakangas ei Rantaroustista halua.
– Olen vieraillut kouluilla, missä käy monta ryhmää viikossa. Se on aika levotonta. En halua meidän koulusta sirkusta. Kuvasimme jo viime vuonna toisen luokan oppilaiden opetusta ja jatkamme kuvauksia uudessa koulussa. Niistä teemme videon, missä voimme vieraille esitellä opetustapojamme. Vierailut tehdään sitten tyhjään kouluun.
Koulun yhteyteen tuleva liikuntasali valmistuu vasta joulukuussa. Samassa yhteydessä avautuu pieni kuntosali, jota pyörittää ulkopuolinen yrittäjä.
Liikuntasali voidaan jakaa neljään lohkoon. Katsomoon mahtuu 150 ihmistä.
Suihkutiloihin rehtori halusi erilliset kopit.
– Vanhimmat oppilaat ovat pahimmassa alastomuusallergian iässä, joten haluamme helpottaa heidän koululiikuntaansa.
Muutoinkin koulussa on otettu huomioon erilaisuus ja erilaiset tavat oppia. Alakangas haluaa romuttaa perinteistä oppimiskäsitystä.
– Sellaisia työtehtäviä ei ole vielä keksitty, mitä nämä lapset aikoinaan ammatissaan tekevät. Siksi on tärkeä opettaa heitä niin itsenäiseen kuin tiimityöskentelyyn. Pulpetissa istuminen ei siihen johda.
Kirkkomänniköllä pidetyssä, parisataa vanhempaa keränneessä illassa opetuksesta ja uudesta koulusta keskusteltiin hyvässä hengessä.
– Moni vanhempi sanoi, että kyllä me teihin opettajiin luotetaan. Se tuntui hyvältä.
Rantaroustissa pidetään kaikille avoimet ovet lauantaina 18. marraskuuta. Saman viikonlopun aikana on tarkoitus myös järjestää koulun vihkiäiset. Paikalle on pyydetty pääministeri Juha Sipilä, mutta hänen tulonsa ei ole vielä varmistunut.
Alakoulun kehittäminen ei pääty Tyrnävällä Rantaroustin rakentamiseen. Tänä syksynä käynnistyy Kirkkomännikön koulun remontin suunnittelu. Mahdollisuuksien mukaan vanhaankin koulurakennukseen haluttaisiin Rantaroustin kaltaisia oppimisympäristöjä.
– NCC:n ja muiden projektissa mukana olleiden tahojen kanssa kaikki on mennyt tosi hyvin. Ei olla tapeltu, vaikka joistakin asioista olemme olleet eri mieltä. Halusimme esimerkiksi yhden pylvään eräästä tilasta pois. Arkkitehti vastasi, että toki hän sen voi pois ottaa, mutta sitten katto tulee niskaan. Päätimme jättää sen suunnitelmiin, Alakangas hymyilee.
