LIMINKA Keskellä uutta Ojanperänkankaan asuinaluetta Limingassa löytyy oopperalaulaja Aabraham Ojanperän synnyinkoti. Tai oikeastaan kotia ei enää ole, mutta vanha aitta ja tila kuitenkin.
Kovin moni liminkalainenkaan ei taida enää paikkaa muistaa. Harva on myöskään tiennyt talon olemassa olosta. Ei siitä tiennyt nimittäin talon nykyinen omistajakaan liminkalaissyntyinen Sinikka Vuoti-Sarajärvikään vielä 16 vuotta sitten.
– En ollut koskaan aikaisemmin nähnyt taloa, saati ajanut sen ohitse, vaikka olen kotoisin aivan tästä läheltä, hän tunnustaa.
Sinikka Vuoti-Sarajärvi päätyi sattumalta Ojanperän kotitilan omistajaksi. Hän etsi vuosituhannen vaihteessa kotia Selkäsentien ja Ketunmaantien varresta. Tarkoitus oli löytää vanha talo, ja eräänä sunnuntaiaamuna hän huomasi ilmoituksen lehdessä talosta ja tontista. Tuossa vaiheessa paikan omistivat Kalle Arvolan veljen, Juho Arvolan lapset.
– Minulle talo on ollut aina Ojanperä. Pihassa ja ympäristössä kasvaa edelleen vanhoja puita, joiden taimet Kalle antoi veljelleen. Osa niistä on hyvin harvinaisia. Puustosta johtuen pihassa elää myös paljon harvinaisempia lintuja, Sinikka Vuoti-Sarajärvi esittelee.
Aabraham Ojanperästä vanha talo ei paljon kerro. Oopperalaulajan lapsuudenkoti paloi toisen maailmansodan alussa, vuonna 1939.
Nykyinen päärakennus on siis rakennettu sen jälkeen, eikä Ojanperä ennättänyt nähdä sitä. Laulaja kuoli 26.2.1916. Ojanperän ajoista talon pihapiirissä on vielä aitta, osa navettaa ja hevostalli. Aitta on rakennettu 1800-luvun alkupuolella.
Sinikka Vuoti-Sarajärvi on kuitenkin ottanut selvää Limingan kuuluisasta miehestä. Tietoja hän on löytänyt kirjastosta ja etenkin Aabraham Ojanperää käsittelevästä tutkimuksesta. Myös Maija-Liisa Näsäsen kirjoittama teos laulajan elämästä on kuulunut hänen Sinikka Vuoti-Sarajärven lukulistalle.
Kiinnostavimmat tarinat laulajasta Sinikka Vuoti-Sarajärvi kertoo kuulleensa Katri Arvolalta. Tämä oli Aabraham Ojanperän hyvä ystävä.
– Katri kertoi muun muassa matkoista, joita he tekivät 1970-80 -luvuilla. Näihin matkoihin ja tarinoihin liittyi norjalainen Aurora Hanneberg, joka oli Ojanperän toinen mielitietty. Katri Tuori oli kuitenkin hänen elämänsä suuri rakkaus, Vuoti-Sarajärvi muistelee.
Talossa vierailleet ihmiset, kuten tilalla aiemmin renkinä työskennellyt mies, ovat myös kertoneet paikan historiasta ja Arvoloiden ajasta Sinikka Vuoti-Sarajärvelle.
– Yksi vieras tuli Ruotsista asti tänne. Hän pyysi päästä saliin, jossa aikoinaan otettiin vastaan tärkeimmät vieraat. Ennen vanhaan piioilla ja rengeillä ei siis ollut mitään asiaa saliin, vaan he elivät ja nukkuivat tuvan puolella. Olihan tila aikoinaan yksi seudun suurimmista manttaalitiloista.
Vanha talo ei ole kuitenkaan muuttunut kovinkaan paljon Sinikka Vuoti-Sarajärven käsissä. Ainoastaan sauna ja pesuhuone on rakennettu uudesta. Muuten talossa on säilytetty paljon vanhaa. Esimerkiksi piian kamarin sekä isännän ja emännän makuuhuoneen seinistä löytyy vielä täysin alkuperäiset tapetit.
– Olen kuunnellut taloa kunnioittavasti, ja arvostan historiallista rakentamista. Sen mukaan olen tehnyt pieniä muutoksia. Olen sisustanut taloa sen tyyliin sopivalla tavalla, talosta löydetyillä vanhoilla huonekaluilla.
Seiniä ei siis ole esimerkiksi siirretty, eikä pintamateriaalejakaan juuri vaihdettu.
Sinikka Vuoti-Sarajärvi uskoo, että siitä pitävät myös talon aiemmat omistajat.
– Toinenkin ostaja oli kiinnostunut paikasta. Luulen, että aiemmat omistajat valitsivat minut juuri siksi, että halusin säästää mahdollisimman paljon vanhaa.
Tänä vuonna oopperalaulaja ja laulupedagogi Aabraham Ojanperän kuolemasta tulee kuluneeksi 100 vuotta. Hänen elämäänsä perustuva ooppera juhlistaa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta sekä Limingan 540-vuotista historiaa.
Ojanperän kotitilaa asuttava Sinikka Vuoti-Sarajärvi näkisi kuitenkin mielellään, että Aabraham Ojanperää juhlittaisiin huomattavasti nykyistä useammin.
– Miksipä ei voisi järjestää Ojanperän syntymäpäivänä kahvikonserttia ilotulituksen kera vaikka joka vuosi, hänen pitsihuvilallaan? Sinne voisi pyytää nykyisiä oopperalaulajia, joita meiltä löytyy myös Limingasta, esittämään Ojanperän tulkitsemia teoksia.
Esimerkkinä Ojanperän esittämistä teoksista Sinikka Vuoti-Sarajärvi nostaa esille Pohjan Neiti -oopperan. Se oli viimeisin Ojanperän oopperarooli.
Esiintyjiä hänen mielestään voisi etsiä myös Limingan musiikkiopiston soittajista.
– Kytkisin tapahtumaan mukaan myös Limingan taidekoulun. Se on historiallisesti arvokas paikka ja siellä kasvaa upeita taiteilijoita. Huvila ja vanha Liminka alueena ovat erittäin idyllisiä. Luulen, että Ojanperän tarina kiinnostaisi muitakin kuin vain liminkalaisia, Sinikka Vuoti-Sarajärvi lisää.