LIMINKA Kaikki kierrättävät. Kaikki harrastavat liikuntaa vähintään sen kolme tuntia viikossa, useimmat paljon enemmänkin. Kaikkien mielestä Limingan kunta voisi harkita välipalan tarjoamista koulupäivän aikana. Kaikki käyttävät aina turvavyötä, myös linja-autossa.
Mutta mitä muuta mielenkiintoista kertoivat Limingan yhtenäiskoulun pihalla järjestettyyn ympäristöpaneeliin osallistuneet oppilaat, opettajat ja muu henkilökunta? Tässä poimintoja asioista, joita he kertoivat koulun oppilaille oppilaskunnan ja ympäristöraadin järjestämässä paneelissa.
Kolmasluokkalainen Vili-Veikka Ruonakoski arvasi lähimmäksi, miten paljon biojätettä Limingan yhtenäiskoululta jää. Hän arveli biojätettä jäävän kolmetoista kiloa, kun oikea luku on 12,7 kiloa.
– Paljon on vielä parannettavaa, huomautti ympäristöpaneelin juontanut tukioppilas Hanna-Leena Hildén.
Kaikki tiesivät tähän konstinkin: ensin otetaan vain vähän ruokaa, ja jos se maistuu, haetaan lisää.
Kierrättäminen on ICT-koordinaattori Jarno Paldaniukselle sydämen asia. Hän kierrättää kaiken mahdollisen erittäin tarkasti.
– Lisäksi olen sellainen valopoliisi, Paldanius tunnustaa kysymykseen, jossa tiedusteltiin valojen sammuttamisesta kotioloissa.
Oman ruutuajan arvioiminen tuotti panelisteille hieman vaikeuksia. Yhdeksäsluokkalainen oppilaskunnassa ja ympäristöraadissa istuva Jaakko Pehkonen osasi tiivistää muidenkin ajatukset:
– Lasketaanko ruutuajaksi se, jos opettaja näyttää jotain videotykillä? Onko ruutuaikaa se, kun tarkkailee puimurin näyttöä? Entä se, kun Googlen Classroomista innostuneet opettajat käyttävät sitä opetuksessa ja me teemme siellä kotitehtäviä? Jos lasketaan, niin ruutuaikaa on mahdottomasti!
Alakoulun terveydenhoitaja Katriina Inget piti Limingan liikuntamahdollisuuksia erinomaisina, kuten useimmat muutkin ympäristöpanelistit. Jarno Paldanius ja Vili-Veikka Ruonakoski muistuttivat kuitenkin jalkapalloilijoiden huonoista harjoitteluolosuhteista. Tehonurmi olisi kasvavalle seuralle enemmän kuin tarpeen.
– Minusta liikuntatuntien rakennetta kouluissa voisi muuttaa siten, ettei kaikkien olisi aina pakko tehdä kaikkea samalla tavalla. Tunneilla pitäisi olla mahdollisuus heittäytyä, ehdotti Jaakko Pehkonen.
Lukion rehtori Tiina Partanen tunnusti potevansa huonoa omaatuntoa siitä, että käyttää työmatkoihinsa autoa.
– Mutta niinä päivinä, kun tiedän varmasti ettei tarvitse lähteä muualle palaveriin, tulen töihin pyörällä, hän lupasi.
Tärkein uusissa kouluissa huomioon otettava ympäristöasia olisi apulaisrehtori Leena Askelin mielestä energiaomavaraisuuden tavoitteleminen ja eri energiavaihtoehtojen testaaminen.
Kuudesluokkalainen Petra Kangas muistutti toisesta ajankohtaisesta asiasta:
– Kun uutta koulua rakennetaan, pitää olla tarkka siitä, että sisäilma on puhdasta.
Limingan yhtenäiskoulu on saavuttanut Suomen ympäristökasvatusseuran Vihreä Lippu -kouluna kestävän tason. Toista kertaa ala- ja yläkouluille järjestetty ympäristöraati oli koulun oppilaskunnan, ympäristöraadin ja opettajien yhteisponnistus.
– Kysymykset laadittiin teemoista, joita vuoden aikana on ollut: esimerkiksi biojätteen ja roskaamisen vähentäminen sekä yhteiset tapahtumat ja yhteisöllisyys, kertoo ympäristötiimin vastuuopettaja Sari Sipola.