Lumijoki Vuosi 1867 muistetaan monestakin asiasta. Se oli toiseksi viimeinen suomalaisia kurjuuttaneista suurista katovuosista. Muuan Carl Gustaf Emil Mannerheim syntyi. Tuolloinen hallitsijamme, Venäjän keisarikunta, kauppasi Alaskan Yhdysvalloille.
Samana vuonna sai alkunsa muun muassa myös Lumijoen kunta, joka nyt täyttää 150 vuotta.
Suomen suurruhtinas ja Venäjän keisari Aleksanteri II antoi vuonna 1865 asetuksen kunnallishallituksen järjestämisestä maalla. Päättäväksi elimeksi asetettiin kuntakokous. Tarkoituksena oli erottaa kunnallinen ja senaatin alainen hallinto seurakunnasta, jolle jäivät hengelliset asiat ja esimerkiksi väestökirjanpito.
Ensimmäinen kunnanvaltuusto Lumijoelle kuitenkin saatiin vasta vuonna 1918, kun ensimmäiset vaalit järjestettiin senaatin määräyksestä.
Saman vuoden huhtikuussa tuore 18-henkinen valtuusto kokoontui ensimmäistä kertaa. Puheenjohtajaksi valittiin Juho Jakkula.
Jos nykyäänkin puhutaan kuntapäättäjien joutuvan vaikeiden päätösten eteen, niin ei ennenkään ollut helppoa - varsinkin, kun kunnallishallinto oli alkutekijöissään. Esimerkiksi hallinnollinen henkilökunta lisääntyi todenteolla vasta sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Sitä ennen luottamushenkilöt - kuten esimerkiksi kunnanhallituksen puheenjohtaja - hoitivat kunnan työtehtäviä, joita ymmärrettävästi riitti virkamiesten puuttuessa runsain mitoin.
150 vuoden takaista Lumijokea voi olla vaikea kuvitella. Kylänraittia tuskin tunnistaisi enää samaksi, jos noihin päiviin vertaisi. Edes nykyinen kirkko (vihitty käyttöön vuonna 1890) ei seissyt paikoillaan vielä kunnan perustamisen aikoihin. Ikoninen kunnantalokin nousi ihastuttamaan kulkijoita vasta vuonna 1938.
Kehitys - niin Lumijoen, Suomen kuin koko maailmankin - on 150 vuoden aikana ollut huimaa monella eri mittarilla katsottuna.
Oleellinen ei kuitenkaan kuntatasolla ole muuttunut: edelleen Lumijoki on itsenäinen, pieni maalaiskunta suuren Oulun kupeessa.
Päätimme esittää pari kysymystä kahdelle kunnan nykyiselle päättäjälle.
Millaisena nykyiset päättäjät näkevät Lumijoen 150 -vuotisen historian? Mitä tulevaisuus mahdollisesti tuo kunnalle tullessaan? Säilyykö Lumijoki itsenäisenä - ehkä jopa seuraavat 150 vuotta?
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja pitkän työurankin Lumijoen kunnalla tehnyt Eino Jakkula nostaa omalta ajaltaan tärkeimmäksi seikaksi muuttotappion kääntämisen.
– 70-luvun jälkeen päästiin asukasluvunkin suhteen kasvu-uralle, mikä osaltaan vaikutti koko kunnan kehittymiseen. Toki jos koko Lumijoen itsenäistä historiaa katsoo, niin totta kai merkittävänä pidän veteraanien panosta, he pelastivat niin Lumijoen kuin Suomenkin itsenäisen tulevaisuuden.
Kunnan nykytilanne on Jakkulan mukaan siltä osin myös turvattu, että iso päätös sote-palveluista saatiin aikaiseksi. Se varmistaa kuntalaisille tärkeät terveydenhoitopalvelut ainakin viideksi vuodeksi eteenpäin. Tärkeänä Jakkula pitää myös uusien opetustilojen rakentamista, joilla toivottavasti päästään eroon sisäilmaongelmista.
Lumijoen tulevaisuuden pohtiminen saa valtuuston puheenjohtajan mietteliääksi.
– Oikeastaan mahdoton sanoa, kauanko Lumijoki säilyy itsenäisenä. Viidenkin vuoden päähän ennustaminen on vaikeaa. Kunnat ovat tulevien vuosien aikana soten myötä niin suurissa muutoksen kourissa, ettei lopputulemaa tiedä. Itsenäisyys on monen tekijän summa - on rahoitusta, veroja ja päällimmäisenä tietenkin valtiovallan säätely. Varmaksi ei voi tulevaisuutta tietää.
– Totta kai toivon, että sote-uudistus vaikuttaisi mahdollisimman vähän tai sitten suotuisalla tavalla kuntalaisten arkeen. Samoin toivottavaa olisi, että kaikenlaiset palvelut säilyisivät pitkään tässä kuntalaisten lähellä.
Kunnanhallituksen puheenjohtajalle Jaana Ollakalle Lumijoki on rakas kotikunta, jossa on saanut syntyä, kasvaa ja elää rauhassa. Sieltä löytyvät juuret ja se ennen kaikkea tuntuu kodilta.
– Ei täältä mihinkään ole tarve lähteä, tämä on sen verran tärkeä paikka, Ollakka toteaa.
Lumijoki on vuosien saatossa kestänyt monet kolhut, mutta helppona ei Ollakan mukaan voi nykytilannettakaan pitää.
– Tiukkoja aikoja eletään nyt ja jatkossakin. Mutta kunhan koulun rakentamisesta ja sotesta selvitään, niin ollaan jo voittajia. Koulu on pienelle kunnalle tosi iso hankinta, mutta toisaalta, aina Lumijoki on investoinut ja aina päässyt jaloilleen. Eiköhän niin käy nytkin!
Kunnan itsenäisyyden tiimoilta on Ollakka samoilla linjoilla Eino Jakkulan kanssa.
– Tosi vaikea satavarmaksi mitään sanoa, kun ei vielä tiedetä miten esimerkiksi soten kanssa käy. Valtiovallastahan se taitaa loppupeleissä olla kiinni, mutta totta kai varmasti löytyy tulevaisuudessakin halua olla itsenäinen kunta.
Ratkaisukin toki löytyy.
– Ainahan muut voivat liittyä Lumijokeen! Ollakka ehdottaa nauraen.
Lumijoki juhlistaa syntymäpäiviään muun muassa perinteisten Lumijoki-päivien merkeissä. Lisäksi juhlallisuuksia on kunnanhallituksen puheenjohtaja Jaana Ollakan mukaan suunniteltu vietettäväksi itsenäisyyspäivän tienoilla, samalla kun pitäjässä kunnioitetaan satavuotisen Suomen historiaa. Mitään paisuttelua tai railakasta juhlimistä ei siis ole luvassa, mutta osaltaan se sopii Lumijoen pirtaan. Talouden tiukkoina aikoina raha löytää tärkeämpiäkin kohteita kuin koko vuoden kestävän juhlimisen - kuten vaikkapa Jakkulan ja Ollakan esille nostaman uuden koulun.
Eikä kunnan merkkipäivän juhlistaminen varsinaisia juhlia vaadikaan - onhan vaatimatonkin kaunista. Jokainen voi vaikka itse hetkeksi syventyä muistelemaan oman kotikuntansa historiaa ja kohottaa niille mieluisensa maljan. Syntymäpäiväsankareita lakeudelta kun tänä vuonna löytyy - juhliaan viettävät Lumijoen lisäksi samanikäiset Kempele ja Tyrnävä kuin myös ikänestori Liminka (540 vuotta).
