TYRNÄVÄ Seurakuntatalo tuli tarinoita maanantai-iltana, kun salin täysi tyrnäväläisiä pääsi muistelemaan. Muistojen tulva VIII – tarinoita Tyrnävältä -kirjan julkistamistilaisuudessa nousivat esille muistot niin sotavuosista kuin Pömilän ja Shellin kahviporukoista.
Tarinakirjan toimittajat, veljekset Erkki ja Esko Alasaarela kuuntelivat tyytyväisinä.
– Jos saamme riittävästi tarinoita, innostumme uuden tarinakirjan ääreen, Erkki Alasaarela hymyili.
Tuore teos, joka samalla juhlistaa kunnan 150-vuotista taivalta, otettiin yleisön joukossa innostuneesti vastaan. Yksi muistojaan kirjaan antanut oli Ritva Hannuniemi, joka toimi kunnantalon vahtimestari-siivoojana yli 30 vuoden ajan.
– Jäi niitä tarinoita vielä ylikin, Hannuniemi tuumasi.
Hän ja vieressä istunut Terttu Lithovius innostuivat tarinoimaan kouluajoista. Partaan koululla kansakoulun käynyt Hannuniemi muisteli koulumatkaa.
– Eihän silloin kunnon teitä ollut. Talvellakin kengät oli täynnä lunta.
Lithovius, omaa sukua Suutari, kävi Kolmikannan koululla kaksi viimeistä luokkaa. Mieleen on jäänyt se, kun oppilaat vaihtoivat keskenään eväsleipiä. Koulu tarjosi keiton, mutta leipä ja maito tuotiin kotoa.
– Ei kenelläkään ollut leivän päällä kuin voita, mutta toisen leipä maistui jostain syystä paremmalta kuin oma. Kait se johtui siitä, että halusi vaihtelua oman äidin leipomuksiin.
Kerran Lithovius joutui jälki-istoon. Oppilailla oli puuropäivää varten pulpetissaan kotoa tuotua hienoa sokeria. Palasokeria ei kouluun saanut tuoda, sillä se rinnastettiin karkkiin.
– Oli hiihtopäivä ja otin kotoa palasokeria mukaan, koska muuten en saattanut juoda koulun mustaherukkamehua. Erehdyin kuitenkin laittamaan yhden palan suuhuni tunnilla, minkä opettaja huomasi, Terttu Lithovius hymyili.
Kirjan toimitusneuvostossa mukana ollut Tauno Uitto muistutti tarinoiden keräämisen tärkeydestä: vaikka sukupolvet vaihtuvat, tarinat elävät.
– On varmasti vielä paljon tarinoita, jotka olisi syytä saada kirjoihin ja kansiin.
Julkaistuun teokseen on kuitenkin saatu monia mielenkiintoisia ja merkittäviä muisteluksia. Mukana on esimerkiksi Tyrnävän viimeisen elossa olevan sotaveteraanin Lauri Raution tarinoita.
Mielenkiintoisia ovat myös Korven Peilipojasta Armas Pasasesta kerrotut tarinat. Hänestä tyrnäväläislähtöinen Tiina Mattila tekee parhaillaan väitöskirjaa.
– Kirjan kaikki kuvatkin ovat Tyrnävältä yhtä lukuun ottamatta. Temmes-kaivuri kun piti käydä kuvaamassa Raahessa, Esko Alasaarela paljasti.
Kirjaa kuvittavat myös Pentti Myllymäen piirrokset, jotka luovat teokseen oman tarinansa.
