Oulunsalo Miten oulunsalolaiset saataisiin kiinnostumaan oman alueensa asioista ja osallistumaan? Tämän kysymyksen ympärille pyörittiin Oulunsalon yhteistyöryhmän kokouksessa viime keskiviikkona. Kuin alleviivatakseen illan teemaa kuulijoiden rivit olivat harvat ja harmaat.
– Missä ovat nuoret, työikäiset ja lapsiperheet, monessa puheenvuorossa kyseltiin.
Ervastinkylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jouni Niemisalo sanoo olevansa pettynyt kaupungin tapaan hoitaa lähidemokratiaa.
– Miksi ihmiset osallistuisivat yhteistyöryhmän kokouksiin, koska täältä tietoa ei saa! Esimerkiksi kouluverkkosuunnitelmista saimme informaatiota Wilman kautta, emme yhteistyöryhmältä. Se ei ruoki ihmisten aktiivisuutta, jos syrjäkylillä asiat tiedetään ennen kuin yhteistyöryhmä niistä kertoo. Tiedon pitäisi kulkea yhteistyöryhmältä meille eikä päinvastoin, Niemisalo kritisoi.
Kaupunginvaltuutettu Anne Snellmanin (ps.) mielestä Oulun kaupungin kaavoittajat sekä hyvinvointipalvelut jalkautuvat jo varsin hyvin ihmisten pariin, mutta sivistys- ja kulttuuripalveluilla on vielä parannettavaa tiedon välittämisessä.
Hänen mukaansa alkuperäinen ajatus oli, että yhteistyöryhmä antaisi asioista lausuntoja. Niin ei kuitenkaan ole tapahtunut.
Yhteistyöryhmän koordinaattori Tuula Hautamäki huomautti, ettei yhteistyöryhmällä ole virallista statusta, minkä vuoksi se voi jäädä informaation kulussa sivuun.
Eri alueita koskeva tieto on usein haastavaa löytää kaupungin tietojärjestelmistä kuntalaisten käyttöön.
Oulun kaupungin strategiapäällikkö Kari-Pekka Kronqvist muistutti, että kaupungin nettisivuilta löytyvä valtuustopilvi-hakusovellus on tuonut tilanteeseen hieman apua.
Kaupunginvaltuutettu Suvi Helanen (kesk.) uskoo, että sivistys- ja kulttuuritoimen tulevilla uusilla aluepäälliköillä on hyvä tuntemusta alueesta, jolloin myös asukkaiden ääni tulisi heidän kauttaan paremmin kuuluviin.
Kari-Pekka Kronqvist valotti Oulun kaupungin uutta johtamismallia, joka tulee voimaan ensi vuoden alusta. Mallin tavoitteena on tuoda päätöksenteko entistä lähemmäksi kuntalaisia.
Sivistys- ja kulttuuritoimen aluemallissa kullakin alueella, Keskisellä, Pohjoisella, Eteläisellä ja Itäisellä alueella olisi oma aluepäällikkö. Aluepäälliköt toimivat alueellaan yli hallinnollisten rajojen. He vastaavat toiminnan johtamisesta, tiloista ja muista resursseista, taloudesta sekä poikkitoiminnallisesta yhteistyöstä.
Vastuualuejohtajat huolehtivat puolestaan palveluiden järjestämisestä ja alueiden yhteensovittamisesta, ja johtaja toiminnan järjestämisestä ja vastuualueiden yhteensovittamisesta ennen kuin asiat etenevät päätöksentekokoneistossa lopulta kaupunginvaltuuston eteen.
– Tämä on sivistys- ja kulttuuritoimen alueellinen toiminnan ja talouden ohjausmalli ensi vuodesta lähtien. Aluepäälliköllä on oltava homma hanskassa: hänen tehtävänään on ottaa huomioon alueen erityispiirteet, palveluiden tarve ja määrä.
Helanen selvensi hänkin sivistys- ja kulttuuritoimen monialaista aluemallia kuulijoille.
Palvelut keskitettäisiin monipalvelukeskuksiin ja monitoimitaloihin, jossa ne olisivat saatavilla yhdeltä luukulta joustavin aukioloajoin. Monitoimitaloissa voisi olla myös kolmannen sektorin toimijoita, ja yhteistyö eri tahojen välillä olisi saumatonta.
– Tämä uusi malli olisi käytössä kaksi vuotta ennen kuin sote- ja maakuntahallintoratkaisut tulevat. Kaupunginvaltuustolla olisi aikaa miettiä neljän ison alueen toimintaa rauhassa ja vuosikellon kanssa.
– Mutta mitkä ovat ne keinot, joilla kuntalaiset saadaan tähän osallistumaan? Pitäisi luoda yhtenäinen käytäntö, ettei kuulu vain sen ääni, joka koviten huutaa, Kronqvist huomauttaa.
Snellman kritisoi sitä, että kaupungin järjestämistä kyselyistä ja raadeista huolimatta kuntalaisten näkemykset eivät tule esiin läheskään aina. Näin kävi esimerkiksi kouluverkkoselvityksessä.
– Oulun raadeissa ja kyselyissä tuli selkeä palaute, että reuna-alueiden lukiot on säilytettävä. Silti se ei vaikuttanut virkamiesvalmisteluun, vaikka niin luultiin.
Valtuutettu Rauno Hekkala (vas.) komppasi:
– Jos kuntalaisilta kysytään, vastausten pitäisi näkyä myös päätöksenteossa. Monet kuitenkin kokevat byrokratian niin suureksi, että yksittäistä ideaa on vaikea saada läpi.
Helanen ehdotti, että yhteisöllisiä tapahtumia voisi pitää esimerkiksi koulujen vanhempainiltojen yhteydessä. Näin tavoitettaisiin nekin ihmiset, joita ei yhteistyöryhmien kokouksissa näy.
Valtuutettu Latekoe Lawson Hellu (vihr.) ehdotti kansalaisten käytettäväksi palautelaatikkoa, joka sijoitettaisiin esimerkiksi yhteisötalolle.
Palautetta ja ehdotuksia voisivat jättää nekin oulunsalolaiset, jotka eivät käytä sähköisiä palautekanavia.
Lopuksi osallistujat miettivät pienissä ryhmissä, miten kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa alueen asioihin voitaisiin parantaa.
Aika moni palautelappu tuli takaisin typötyhjänä.
