Mikä sinusta on maailman tärkein sana? Mitä sanaa ilman elämä muuttuisi hankalaksi? Helposti mieleen tulevat sanat kiitos ja anteeksi. Ne ovat arkielämän rakennuspalikoita, jotka kietovat meidät ihmiset yhteiseen tarinaan. Noiden sanojen voimalla selviämme elämässämme jo aika pitkälle, mutta yksi on silti ylitse muiden: Miksi? Miksi-sana estää meitä juuttumasta itsestäänselvyyksiin. Kyseenalaistaminen on kaiken muutokseen välttämättömyys.
Kaupungin päätöksenteossa miksi-kysymys on toimivan ja laadukkaan hallinnon merkki. Poliitikoilla ja kuntalaisilla on suorastaan velvollisuus kysellä valmistelun pohjalla olevia asioita.
Sellainen yhteiskunta, joka ei salli kysymyksiä ja kriittistä tarkastelua, ei toimi demokraattisesti. Juuri tämän vuoksi demokratian puolustaminen on niin tärkeää; tarvitsemme henkistä tilaa kysyäksemme, miten tässä oikein näin pääsi käymään?
Oulun kuntapolitiikassa on tällä hetkellä monta isoa valmisteilla olevaa asiaa, jotka herättävät paljon kysymyksiä. Varsinkin, kun puhutaan lähi- ja peruspalveluista, ihmisten pään yli suorastaan lentää kysymysparvia: Miksi kylämme lähikoulu on lakkautusuhan alla? Onko oikein, että hammashoitolalle viedään kaupungin keskustaan? Miksi kaupunki ei tarjoa laajakaistapalveluja yhdenvertaisesti koko kaupungin alueelle?
Politiikassa on aina kysymys arvovalinnoista. Me virkamiehet teemme virkavastuulla valmistelutyötä poliitikkojen arvioitavaksi. Varsinaista agendaa meillä ei ole. Teemme kunnan strategian mukaisia ratkaisuja niin, että turvaamme kunnan elinvoiman, koulutuksen ja terveydenhuollon.
Se, miten käy kouluverkolle tai hyvinvointikeskuksille päättää kuitenkin viime kädessä kaupunginvaltuusto.
Koronakevät on kurittanut Oulun taloutta ennennäkemättömällä tavalla. Mikäli emme olisi saaneet valtiolta noin 30 miljoonan korona-apua, olisi lisävelkaa kertynyt tältä vuodelta noin 100 miljoonaa euroa. Jokainen ymmärtää, että tuollainen vuositappio heikentää hyvin lyhyelläkin aikavälillä kunnan toimintakykyä.
Ensi keväänä on edessä kuntavaali. Puolueet ovat jo julkaisseet ensimmäisiä ehdokaslistojaan ja sosiaalinen media on pullollaan postauksia, joissa kysellään ehdokkaiden tukiryhmiin jäseniä. Olen erittäin iloinen jokaisesta kuntavaaleissa ehdokkaaksi lähtevästä. Nimittäin, seuraavan vaalikauden asiat ovat koronan vuoksi poikkeuksellisen vaikeita. Rahaa ei ole tuhlattavaksi asti ja kipeitä leikkauksia peruspalveluista joudutaan väkisinkin tekemään. Vaalilupauksia on vaikea toteuttaa ja itselle epämieluisten päätösten kanssa on opittava elämään.
Tässä haastavassa tilanteessa koko Oulun seutu tarvitsee osaavia ja vastuullisia päättäjiä poliittiseen taustaan katsomatta. Erityisesti koko poliittinen järjestelmä tarvitsee joukkuepelaajia ja yhteistyön rakentajia, jotta vaikeatkin päätökset saadaan maaliin asti. Vähiten kuntapolitiikka kaipaa nyt irtiottajia, jotka lupaavat säilyttää juuri oman alueen kyläkoulun tai hammashoitolan. Oulun seutu tarvitsee selkärankaisia ja tasapuolisia päättäjiä, jotka osaavan nähdä omaa nenää ja asuinaluettaan pidemmälle.
Seuraavat vuodet ovat muutenkin Oulun seudulla hyvin ratkaisevia. Olemme suuri Pohjoisen keskus ja syntyvyyden vuoksi olemme edelleen kasvava kaupunkiseutu. Tulevaisuudessa tarvitsemme kuitenkin enemmän työperäistä muuttoa, jotta osaamisemme säilyy korkealla tasolla. Tämän vuoksi kaikki hankkeet, jotka tähtäävät elinvoimainen kasvuun ovat tervetulleita.