– Varsinkin kesäaikaan esiintyy paljon kuurosateita. Todennäköisyys kuuron osumisesta jollekin alueelle voi olla vaikka kymmenen prosenttia, mutta vettä voi olla luvassa paljon, jos kuuro kohdalle osuu, ylimeteorologi Sari Hartonen Ilmatieteen laitokselta selventää.
Sanallisissa säätiedotuksissa ei puhuta prosenteista. Esimerkiksi televisiometeorologin käyttämä ilmaisu ”paikoin” tarkoittaa, että sateen todennäköisyys on noin 30 prosenttia.
Vastaavia prosentuaalisia todennäköisyyksiä ei yleensä esitetä muille suureille kuin sateelle, sillä todennäköisyydet ovat usein hankalia ymmärtää.
Ilmatieteen laitoksen asiakkaille räätälöidyt tuotteet ovat asia erikseen.
– Ilmatieteen laitos myy asiakastuotteita kuten maataloussää ja rakentamissää. On tuotteita, joissa myös sateettomuuden todennäköisyys mainitaan, koska sillä on asiakasryhmälle merkitystä.
Symboli esittää sateen määräksi yleensä yhdestä kolmeen pisaraan. Pisaroiden määrällä ei kuvata hetkellistä sadetta vaan kertymää. Jos säätiedotus annetaan esimerkiksi kolmen tunnin välein, kuvaa kolme pisaraa kolmen tunnin aikana kertyvää sademäärää.
Mutta paljonko yksi tai kolme pisaraa sitten on millimetreinä? Se vaihtelee.
– Eri tuotteissa samalla symbolilla tarkoitetaan erilaisia kertymiä. Esimerkiksi maataloussään kahta pisaraa ei voi verrata suoraan jonkin muun tuotteen kahteen pisaraan.
Symboleissa on myös kansallisia eroja.
Esimerkiksi Havaijilla, jossa keskimääräinen vuosisade voi olla yli 11600 millimetriä, paikalliset ymmärtävät kahden pisaran symbolin hyvin erilaiseksi sateeksi kuin suomalaiset.
– Jos samassa tuotteessa on ennusteita sekä Suomeen että kaukomaille, on tuotteessa käytettävä samaa logiikkaa niin Suomeen kuin kaukomaille.Yhden vuorokauden lämpötilaennusteen osuvuus on vuositasolla on noin 90 prosenttia.
Kesällä lämpötilojen osalta päästään jo selvästi yli 90 prosentin, sademäärien osaltakin vuositasolla lähelle sitä.
Jopa viiden vuorokauden sääennusteet pitävät lämpötilojen osalta paikkansa jo yli 70 prosentin todennäköisyydellä eikä sademäärien arvioinnissakaan jäädä paljon heikommiksi.
– Sade on vaikeampi suure, eli sateen osalta suoritus on itse asiassa jopa parempi kuin lämpötilojen kohdalla, ylimeteorologi Sari Hartonen kertoo.
Säätiedotusten paikkansapitävyys on parantunut parissa kymmenessä vuodessa huimasti.
Selittäviä tekijöitä on useita. Esimerkiksi sääennustusmallit paranevat jatkuvasti tutkimustyön seurauksena.
– Meteorologien osaaminen on parempaa, tietokoneet ovat tehokkaampia ja satelliittitietoa pystytään hyödyntämään paremmin”, Hartonen listaa syitä sääennustuksen tason nousuun
