Täytetty ilves on jo toinen, minkä Riistansuojelijat opetuskäyttöön lahjoittavat. Edellinen luovutettiin muutama vuosi sitten Kirkkomännikön koululle.
Biologian opettaja Tellervo Leiviskä on lahjoituksesta mielissään. Koulun poikkeuksellisen hyvä eläinkokoelma saa jatkoa.
– Oppilaiden eläinten tunnistamista on vahvistettu uudessa opetussuunnitelmassa. Juuri kahdeksasluokkalaisten kanssa käymme metsäekosysteemiä läpi, Leiviskä kertoo.
Riistansuojelijat ovat saaneet kannanhoidollisista syistä vuosittain yhden ilvesluvan. Matinlauri ja Suotula arvioivat ilveksiä olevan paikkakunnalla kymmenkunta. Suomessa niitä on kaikkiaan 1 800 - 2 000.
– Kun ilvekset ilmaantuivat Tyrnävälle kahdeksan vuotta sitten, kauriskanta romahti. Silloin kauriit eivät olleet tottuneet uuteen petoon. Nyt kauriskanta on vahvistunut. Ilves käyttää ravinnoksi kauriita, mutta myös jäniksiä. Sen sijaan kissoja ilvekset tappavat siksi, että ne kokevat ne kilpailijoikseen. Ilves ei syö kissaa, Pasi Suotula kertaa.
Matinlauri muistuttaa, että metsässä on hyvä olla kaikkia eläimiä. Tyrnävälle sopiva ilveskannan koko olisi hänen mielestään puolenkymmentä eläintä.
– Erityisesti Murron alueella ilves on napsinut kissoja. Uusi kaatolupa aiotaankin käyttää siellä, hän kertoo.
Ilveksen pyyntikausi on joulukuun alusta helmikuun loppuun. Tyrnävällä jahtiin ryhdytään vasta kunnon lumipeitteellä tammikuussa.
– Metsästäjiä on ollut mukana parikymmentä. Eläin ajetaan esille ajokoiralle. Miehet ovat passissa, Suotula selvittää.
Tyrnävällä nuoret ovat kiinnostuneita metsästyksestä. Siitä kertoo sekin, että metsästäjäntutkinnon suorittaa vuosittain 20-30 innokasta. Nuorimmat ovat kymmenvuotiaita. Huoltajan aseeseen rinnakkaisluvan saa 15-vuotiaana, mutta sitä nuorempi voi käydä metsällä yhdessä vähintään 18-vuotiaan metsästäjän kanssa.
– Hirviporukkaan nuorempia kaivattaisiin, Kauko Matinlauri toivoo. Yhdistyksen 650 jäsenestä vain noin viidennes on mukana hirvenmetsästyksessä.
Hän tietää, että sitova metsästystapa ei innosta kaikkia nuoria metsästäjiä. Poikkeuksiakin on. Kuten kahdeksasluokkalainen Antton Kokkonen, joka on metsästänyt pienriistaa jo kolme vuotta. Hän aikoo jossain vaiheessa liittyä mukaan hirviporukkaan.
Ilvekseen Kokkonen ei ole vielä metsästysreissuillaan törmännyt.
– Jälkiä olen nähnyt juuri tuolla, mistä ilves kaadettiin. Komea eläin se on!
Kertturämeen ilves päätyi koulun vitriiniin, mutta tarina ei lopu tähän. Opettajat aikovat järjestää oppilaille kilpailun, jonka päätteeksi vajaan vuoden ikäinen urospentu saa kutsumanimen.