Kuntaliitto julkaisee elinvoimaindikaattoria, joka kertoo kuntien elinvoiman kehittymisestä. Keväällä julkaistujen tietojen perusteella Kempeleen elinvoimaisuus on kehittynyt erittäin positiivisesti. Indikaattori huomioi laskennassa kunnan väestö- ja työpaikkamuutoksen, verotulojen muutoksen, taloudellisen huoltosuhteen muutoksen sekä koulutustason muutoksen. Kempeleen elinvoimaindeksiksi tulee laskelman mukaan 60,5, mikä on Suomen kärkikastia. Meillä on siis viimeiset vuodet pyyhkinyt hyvin.
Mihin menestyksemme perustuu? Ensinnäkin olemme pystyneet houkuttelemaan kuntaan uusia asukkaita vuosi toisensa jälkeen. Olemme onnistuneet suunnittelemaan viihtyisiä asuinalueita ja toimivia liikenneyhteyksiä. Lisäksi peruspalvelumme toimivat hyvin ja järjestötoimintamme on aktiivista. Pystymme myös tarjoamaan yhä suuremmalle joukolle työpaikkoja – lähinnä yrityksissä – mikä on tietysti todella tärkeää. Uudet, aktiiviset asukkaat tuovat mukanaan uusia ajatuksia ja toimivat aktiivisesti töissä ja vapaa-ajalla. Näin positiivinen kehä on valmis.
Tilastojen tarkastelu ei kuitenkaan takaa menestystä tulevaisuudessa. Positiivinen kierto voi suistua radaltaan, jos jäämme nykyiselle mukavuusalueellemme. Kempeleen kunnan arvoista yksi onkin rohkeus – haluamme kokeilla uutta ja uudistua. Yksi uusista avauksista on matkailu, jota viemme eteenpäin nimenomaan tässä hengessä.
Konkreettisimmin elinvoima näkyy uusina asuin- ja yritysalueina. Asuinalueet tulevat jatkossakin rakentumaan kolmen yhtenäiskoulumme ympärille. Linnakangas laajenee vähitellen kohti Oulua, Metsärinne houkuttelee uusia asukkaita luonnon lähelle ja parin vuoden sisällä Kirkonkylän koulun viereen avautuu uusi Tähkälän asuinalue. Myös kuntakeskusta tiivistyy kerrostalorakentamisen myötä ja kunnantalon purkaminen avaa mielenkiintoisen uuden sijainnin asutukselle ja palveluille.
Yritysalueet levittäytyvät kunnan eri osiin hyvien kulkuyhteyksien varsille.
Lentokentäntielle on noussut parin vuoden aikana neljä uutta yritysrakennusta ja lisää on lähivuosina tulossa. Zatelliittiin rakentavat tänä vuonna ainakin Tarraserif, Oulun Ase, Elekma ja Varmakoti. Honkasen puolella Zempin vieressä on vireillä Terwa Kiinteistökehityksen hanke. Hakamaalla on käynnissä rakennustyöt usealla eri tontilla. Näiden lisäksi saamme varmasti kuulla uusia julkistuksia vuoden mittaan.
Tilastot - kuten Kuntaliiton elinvoimaindikaattori - ovat katsauksia menneisyyteen, eivätkä ne välttämättä kerro mitään tulevaisuudesta. Juuri nyt Kempeleen lähivuodet näyttävät kuitenkin valoisilta. Vaikka kuntien talous ei yleisesti ottaen ole kovin hyvissä kantimissa, voimme Kempeleessä katsoa luottavaisin mielin eteenpäin. Merkittävä kiitos tästä kuuluu yrittäjillemme, jotka uskovat Kempeleeseen ja tekevät töitä yhteisen tulevaisuutemme eteen.
Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohella on valoisa näkemys kunnan tulevaisuudesta. Talouden haasteet ovat kasvukunnille tyypillisesti isot, mutta Kempeleen hyvä draivi auttaa niiden selättämisessä.
Yksi menestyvän kunnan keskeinen tukipilari on monipuolinen ja kehittyvät yrityskenttä. Realiteetti on, että yrittäjä voi tulla toimeen ja menestyä ilman kuntaakin. Sen sijaan kunta ilman yrityksiä on mahdoton ajatus. Kyse on paitsi työpaikoista ja erilaisista yritysten tuottamista tulovirroista myös laajasta palvelujen kirjosta ja niiden elinvoimavaikutuksista.
Kunnalla on usein myös opiksi otettavaa yritysten toimintatavoista ja määrätietoisesta asenteesta tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kempele toivottaa jokaisen yrittäjän tervetulleeksi kuntaan ja pyrkii osaltaan tasoittamaan niiden tietä menestykseen.