Zimmari on rakennettu vuonna 1997, jolloin kunnan asukasluku ja hallin käyttäjämäärät ovat olleet nykyistä ratkaisevasti pienemmät. Kunnan väkimäärä on lisääntynyt 60 prosenttia Zimmarin avaamisvuodesta. Kunnan talousarvion mukaan väestö kasvaa jo 20 000 henkilöön vuonna 2025 eli Zimmarin potentiaalinen käyttäjämäärä on kaksinkertainen vuoteen 1997 verrattuna.
On selvää, että Zimmari on käynyt pieneksi perheiden, terveysliikkujien, uimakoulujen ja kilpauinnin tarpeisiin.
Käytännössä jokainen lapsi tarvitsee uimahallia uintitaidon hankkimiseen. Useat haluaisivat myös kehittää uintitaitoaan jatkamalla tekniikkakouluissa ja uintivalmennuksessa. Kaikille halukkaille tämä ei ole mahdollista, koska allasaikaa ja -tilaa ei ole riittävästi tarjolla. Uinti on liikuntamuoto, joka sopii myös monille niille, joille mikään muu liikuntaharrastus ei käy terveyssyistä. Aikuiset ja seniorit ylläpitävät kuntoaan ja kuntoutuvat sairauksista ja vammoista uinnin avulla.
Nyt suunniteltu hallin korjausremontointi ei ratkaise ongelmaa, joka liittyy erityisesti uimahallin allaskapasiteettiin. Peruskorjaus sulkisi hallin ehkä jopa vuoden ajaksi. Erityisesti kuntoutujien, uintiurheilijoiden ja uintia ainoana sopivana liikuntamuotona harrastavien näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää turvata Zimmarin jatkuva toiminta. Jos peruskorjaus alkaa ennen kuin korvaavia tiloja on käytettävissä, seurauksena on muun muassa lukuisten nuorten uintiharrastuksen ja urheilu-uran loppuminen. Osa voi pyrkiä oululaisiin seuroihin, mutta monissa perheissä ei ole mahdollista edes harkita säännöllistä kuljettamista useita kertoja viikossa.
Kilpauinnin käynnistäminen uudelleen kestää pitkään; uimarin polku kilpauimariksi vie vuosia. Kempeleen Pyrinnölle Zimmarin pitkä käyttökatkos johtaa tilanteeseen, jossa pätevät uintivalmentajat lopettavat tai siirtyvät Ouluun tai muualle ja kymmenet paikalliset vapaaehtoiset jäävät pois uintitoiminnasta tai siirtyvät uimareiden mukana muiden seurojen voimavaraksi.
Kempeleen Pyrintö on merkittävä toimija, joka parantaa Kempeleen kunnan palvelutarjontaa sekä kunnan veto- että pitovoimaa. Seuran kautta kanavoituvaa työtä kuntalaisten hyväksi ja kunnan palvelutasoa ja imagoa rakentavaa resurssia kannattaa kunnassa vaalia.
Kempeleen Pyrinnön uimakouluissa oppii vuosittain noin 650 lasta tärkeän kansalaistaidon – uimataidon. Kilpauinnin valmennuksessa on noin 130 lasta ja nuorta. Myös aikuiset osallistuvat uintiopetukseen ja kilpailemiseen: aikuisten uimakoulussa käy vuosittain noin 70 henkilöä ja noin 20 masters-uimaria harjoittelee ja kisailee säännöllisesti.
Esitämmekin, että uimahallin laajentamisesta on käynnistettävä hankesuunnittelu, jossa lähtökohtana on ensin uuden hallitilan rakentaminen ja vasta sen jälkeen nykyisen osan kunnostus. Vain näin toimien uinti voi jatkua keskeytyksettä ja allastila riittää tulevaisuudessakin kohta 20 000 asukkaan kunnassa.
Laajennuksen rakentaminen ja entisen kunnostaminen on taloudellisesti iso ponnistus; järkevällä suunnittelulla, töiden ajoittamisella, ulkopuolisen rahoituksen hakemisella ja eri osapuolten yhteistyöllä uusi ehompi uimahalli on myös toteutettavissa.