TYRNÄVÄ Piaggio Ape hörähtää käyntiin Ilkka Matinolli ja Heli Uiton lämpimässä tallissa. Italialainen Michele Squeri työntää moponsa hetkeksi ulos reilun parinkymmenen asteen pakkaseen. Nyt ulkona käydään vain näytteeksi. Sunnuntaina samainen menopeli viiletti tässä kelissä Keskikyläntietä pitkin kohti Matinollin ja Uiton kotipaikkaa. Mopedin ikkuna oli tipahtanut alas ja ratin takana oli hyiset oltavat. Squeri hurautti parta huurussa ohi oikean risteyksen, mutta löysi lopulta perille.
– Olen tehnyt matkaa nyt kolme kuukautta. Lähdin liikenteeseen Pohjois-Italiasta Piacenzasta. Täällä on lämmin paikka, jossa korjailla mopoa. Välillä on ollut vähän mekaanisia ongelmia, ja olen joutunut korjaamaan tätä myös tien päällä, Squeri kertoo.
Tummansininen tavaramopo on taivaltanut yli Alppien, läpi Itävallan, Slovakian, Puolan, Latvian ja Liettuan, Viron – aina Suomeen saakka. Helsingistä matka jatkui Tampereen ja Vaasan kautta Tyrnävälle, josta mopon nokka on tarkoitus kääntää kohti Rovaniemeä. Squerin päämääränä siintää Rovaniemi 150 Artic Winter Race -ultramaratoni, joka kisataan juosten, pyöräillen tai hiihtäen. Squeri taittaa kisamatkan läskipyörällä, jota hän kuljettaa moponsa katolla. Kisat alkavat 16. helmikuuta, joten aikaa ei ole hukattavaksi.
– Kisa on kuitenkin vain tekosyy tälle matkalle. Matkanteko on tärkeintä, mies paljastaa.
Tyrnävä oli matkamiehelle vain välietappi, josta hän jatkaa matkaansa tänään keskiviikkona. Mutta miten Squeri löysi majapaikan täältä peltojen keskeltä? Oikeastaan kävikin niin, että majapaikka löysi hänet.
– Meidän poikamme Juho näki lehtijutun, joka Michelestä oli tehty Hämeenlinnassa. Juho hoksasi, että mieshän ajaa samanlaisella mopolla kuin hän itse, Ilkka kertoo hymyssä suin.
Heli lähetti Squerille Facebookin kautta viestiä ja ilmoitti, että Tyrnävältä löytyy yösija, jos sellaiselle on matkan varrella tarvetta. Tarjous otettiin vastaan, ja niin Juhon ja Squerin Ape-mopot pääsivät hetkeksi yhteiseen talliin.
Suomen puolella majapaikat ovat olleet tiukassa. Tyrnävällä italialaismies sai törmätä samaan vieraanvaraisuuteen, joka on tullut hänelle tutuksi maailmalla matkatessa.
– Kivoja ihmisiä löytyy joka paikasta. En yllättynyt, että sellaisia löytyy myös täältä, hän hymyilee.
Ennen tien päälle lähtemistä Squeri oli tuunannut kolmipyöräisestä mopostaan matkailukelpoisen. Menopeliin oli rakennettu yöpymismahdollisuus korin lavaa jatkamalla ja lava itsessään oli katettu oranssilla pressulla. Katolle kiinnitetyt matkatavarat olivat saaneet peitteekseen vihreän pressun. Runkoon oli kytketty pieni aggregaatti lämmityslaitteiden käyttöä varten. Lämpöpuhallin ja patteri olivat osoittautuneet mukaviksi seuralaisiksi.
– Lisäksi minulla on myös hyvä makuupussi. Monia öitä olen nukkunut mopossa matkan varrella. Kylmimpänä yönä oli -25 astetta pakkasta, Squeri kertoo.
Hän myöntää, ettei mopossa nukkuminen houkuttele näillä keleillä. Vapaaehtoisia majoittajia on onneksi löytynyt myös Kiimingistä ja Rovaniemeltä.
Squeri ei ole ensimmäistä kertaa pitemmällä reissulla Ape-moponsa kanssa. Seitsemän vuotta sitten hän huristeli pitkin Ukrainaa.
– Ajoin 7 000 kilometriä. Se oli kivaa. Näin paljon eri ihmisiä ja paikkoja, hän summaa.
Mies on reissannut myös muun muassa Lähi-idässä ja toissa kesänä hän teki pyöräretken Afrikassa. Helteisessä Tansaniassa matkaaminen oli toisenlaista kuin pohjolan pakkasissa mopoilu.
– Sää on täällä kylmä, mutta se ei estä minua ajamasta, mies hymähtää.
Squeri on ammatiltaan puutarhuri, joten hänellä on mahdollisuus matkustella ainoastaan talvikaudella. Rovaniemeltä hän aikoo suunnata Ruotsin ja Puolan kautta kohti kotia.
– Työt alkavat maaliskuun puolessavälissä, joten takaisin päin pitää ajaa nopeammin.