LIMINKA Liminkalainen Juha Kääriäinen on juuri lähettänyt Metsäkeskukselle hakemuksen kestävän metsätalouden rahoituslaista Kemerasta maksettavasta metsätalouden ympäristötuesta. Edellinen kymmenen vuoden tukikausi päättyy vuoden lopussa.
– Ympäristötukea myönnettiin aikoinaan 26,8 hehtaarin suuruiselle palstalle Tyrnävän takana Lauttanevassa. Tukea saatiin sekä puronvarsialueelle että vähäpuustoiselle suolle, jotka täyttivät Metsälain 10. pykälän kriteerit, Kääriäinen kertoo.
Kaupunkilaispoika kiinnostui metsänhoidosta silloisen vaimonsa kautta. Hän kävi Metsäkeskuksen koulutuksissa ja perehtyi metsänhoidon saloihin. Koulutuksissa hän kuuli myös mahdollisuudesta saada ympäristötukea.
Mahdolliset kohteet käytiin tarkistamassa jalkapatikassa Siikalakeuden metsänhoitoyhdistyksen johtaja Kari Salon kanssa. Metsäkeskus selvitti palstojen tukikelpoisuuden, ja tukipäätös oli myönteinen. Noin 4 000 euron suuruinen tuki myönnettiin kertakorvauksena.
– Mielestäni korvaus oli ihan hyvä. Tosin nuo palstat olisivat säilyneet luonnontilaisina joka tapauksessa. Niitä ei olisi voinut hyödyntää muutenkaan – varsinkaan kun palstoille ei ole ollut edes kunnon tietä. Nyt sinne on tekeillä metsäautotie, Kääriäinen kertoo.
Ympäristötuen ehdot ovat kuitenkin muuttuneet nelisen vuotta sitten. Vähäpuustoisille kohteille sitä ei enää myönnetä.
– Supistuneet tukirahat ohjataan metsämaan puustoisille kohteille, joiden suojelusta maanomistajille aiheutuu suurempaa taloudellista haittaa, kertoo metsä- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Ville Koukkari Metsäkeskuksesta.
Välttämättä muutkaan aiemmin suojelussa olleet kohteet eivät ole enää tänä päivänä tukikelpoisia, sillä metsälakikohteiden määrityksessäkin on tullut muutoksia kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen nähden. Nämä muutokset tuntuvat myös Kääriäisen kohdalla. Ympäristötukeen kelpaavia puronvarsia on hänen palstallaan noin hehtaarin verran.
– Luultavasti korvauksia ei ole paljon tulossa. Kolmikannan Ängesleväjokeen rajoittuvat metsäpalstat Tyrnävällä olisivat olleet mielestäni hyviä suojelukohteita. Siellä kasvaa hienoa vanhaa männikköä jyrkillä rantapenkereillä. Aikoinaan ympäristötukihakemus ei kuitenkaan mennyt läpi, koska kyseessä on joki eikä puro. Tarkoitus on joka tapauksessa jättää Ängesleväjoen rannat koskemattomiksi.
Vaikka uusi maksatuskausi ympäristötuille on vasta alkanut, Koukkari arvelee tukirahojen riittävän ehkä loppukesään saakka. Hakemusten käsittely on päässyt ruuhkautumaan paitsi määrärahojen loppumisen, myös resurssipulan vuoksi.
– Kun ympäristötukivarat loppuivat Pohjois-Pohjanmaalla viime elokuussa, käsittelemättä jääneet 120 hakemusta siirtyivät jonottamaan uutta tukirahakautta. Hakemukset käsitellään niiden jättöjärjestyksessä.
– Tämä harmittaa, koska koko valtakunnassa jäi viime vuonna käyttämättä 1,1 miljoonaa euroa ympäristötukivaroja.
Ympäristötukea hakeneet voivat siis varautua myös siihen, että tuen maksamiseen saattaa tulla viivästyksiä.
Kääriäisen mielestä monet metsänomistajat eivät välttämättä ole edes tietoisia mahdollisuudesta saada metsätalouden ympäristötukea.
– Eivät kaikki ainakaan, Ala-Temmeksellä asuva mies kertoo.