Met­sän­hoi­toyh­dis­tys: Puu­kaup­pa vir­kis­ty­nyt Poh­jois-Suo­mes­sa – Koko vuosi jää­mäs­sä edel­lis­vuo­des­ta, mutta lop­pu­vuo­des­ta met­sän­omis­ta­jat ottavat lop­pu­ki­riä

Metsäuudistushakkuita toteutetaan keskimäärin 65 prosenttia hakkuiden kokonaismäärästä.

Pohjois-Suomen puukauppa on syksyn edetessä virinnyt ja takamatka viime vuoteen verrattuna pienentynyt viidennekseen, kerrotaan Metsänhoitoyhdistyksen tiedotteessa. Pohjois-Suomen yksityismetsistä ostettiin tammi-lokakuussa 4 988 000 kuutiota (vuonna 2019 ostettiin 6 187 000 kuutiota). Pohjois-Pohjanmaalla puuta myytiin 2 483 000 kuutiota (3 176 000), Kainuussa 1 292 000 kuutiota (1 509 000) ja Lapissa 1 213 000 kuutiota (1 502 000).

Metsänhoitoyhdistyksen kenttäpäällikkö Markku Ekdahlin mukaan kysyntää on päätehakkuiden tukkipuuvaltaisille kelirikkokohteille.

Metsäkauppa on vilkastunut loppuvuodesta.
Metsäkauppa on vilkastunut loppuvuodesta.
Kuva: Vesa Joensuu

–Puukauppavuosi onkin päätymässä hyvään loppukiriin. Puukauppaa on käyty viime vuotta kovempaa tahtia jo muutama kuukausi. Toisaalta koko vuoden puukauppamäärä on jäämässä viime vuotta pienemmäksi. Pellervon Taloustutkimus arvioi metsäalan suhdanteiden kääntyvän ensi vuonna paremmiksi, mikä vaikuttaa myös puukaupan ja hakkuumäärien kasvuodotuksiin, Ekdahl sanoo.

Metsänhoitoyhdistyksen mukaan kysyntää on ollut erityisesti kelirikkokohteilla, sen sijaan talvikorjuukohteiden kauppa ei ole vielä merkittävästi noussut.

–Havutukkien kysyntään vaikuttaa sahatavaran kysynnän kasvu sekä pystyvarastojen niukkuus. Tukkipuukohteet menevätkin puukaupasta lähes suoraan korjuuseen, tiedotteessa todetaan.

Metsäuudistushakkuiden taloudellinen merkitys on suuri

Metsäuudistushakkuita toteutetaan keskimäärin 65 prosenttia hakkuiden kokonaismäärästä.

–Puun arvossa laskettuna merkitys edelleen korostuu. Uudistushakkuiden toteuttamiseen kohdistuu kuitenkin tällä hetkellä voimakasta kritiikkiä. Uudistushakkuut ovat osa metsän jaksollista kasvatusta, jossa metsä uudistetaan ja perustetaan taimikko, Metsänhoitoyhdistys kertoo.

Metsänhoitosuosituksissa on vaihtoehtoisena tapana erirakenteinen, jossa tehdään poimintahakkuita tai pieniä aukkohakkuita, joiden toivotaan uudistuvan luontaisesti.

–Vaihtoehtoisia metsänhoitomenetelmiä on lukuisia. Metsänkasvatuksen menetelmät tulisikin nähdä toisiaan täydentävinä, eikä poissulkevina. Markkinat, hakkuuolosuhteet, korjuuteknologiat sekä monimuotoisuuden ja metsien hiilitaseen lisäämistoiveet vaikuttavat siihen, millaisia menetelmiä tulevaisuudessa sovelletaan käytäntöön. Tärkeintä ovat metsänomistajien omat toiveet ja tavoitteet, jotka on otettava huomioon omaisuuden pitkäjänteisessä kestävässä hoidossa, kenttäpäällikkö Ekdahl summaa.