LIMINKA – Tässä vaiheessa näyttää meidän osaltamme hyvältä.
Näin kunnanjohtaja Pekka Rajala kiteytti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakuntauudistuksen etenemisen tämän hetkisen tilan esitellessään asiaa maanantai-iltana kunnanvaltuutetuille.
Nyt Liminka on suunnitelmassa samassa alueessa Lumijoen, Tyrnävän, Siikalatvan ja Pyhännän kanssa. Kempele, Oulunsalo, Hailuoto ja Oulun Kaakkuri muodostaisivat oman alueensa.
Liminka saisi yhteistyöalueensa laajemman palvelun sote-keskuksen. Ehdotus sai kiitosta valtuutetuilta.
– Olen nähnyt yhden version, missä sote-keskus oli merkitty Siikalatvalle, vaikka siellä ei ole paljon ihmisiäkään. Jos olisimme Kempeleen kanssa samassa alueessa, meille voisi käydä palvelujen osalta huonosti, Liisa Kylmänen (kesk.) huomautti.
Rajala oli samaa mieltä. Hän piti lakeuden eteläosan ja Siikajokilaakson muodostamaa yhteistyöaluetta toimivana.
Se, millainen sotejärjestelmä alueellamme lopulta muodostuu, on ensi vuonna valittavan maakuntavaltuuston käsissä. Esimerkiksi vuodeosastopaikkojen osalta osassa maakuntaa on suurtakin vähennystarvetta. Liminkaa ja Kempelettä asia ei koskisi vuoteen 2025 saakka. Sen jälkeen yksi vaihtoehto on keskittää alueen osastopaikat Kontinkankaan alueelle Ouluun.
– Nyt on vaikuttamisen ja valmistelun paikka, Rajala huomautti.
Olli-Pekka Kinnunen (kesk.) uskoi maakuntavaltuuston aikanaan pystyvän hoitamaan homman kotiin.
– Valtio antaa tietyn määrän rahaa alueelle ja sanoo: hoitakaa! Se on selkeää. On pakko tehdä säästöjä.
Valtuusto keskusteli maanantaina eniten tiedoksi annettavista asioista. Perusturvajohtaja Irma Toivanen esitteli selvityksen perhepalveluiden toimintamallista ja sen kehittämisestä. Useampi valtuutettu hämmästeli nopeasti kasvavaa perhetyön tarvetta.
Myös lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvussa: kun niitä tehtiin vuonna kaksi vuotta sitten 128, oli luku viime vuonna 191. Tänä vuonna ensimmäisen kolmen kuukauden aikana ilmoituksia on tehty jo 50.
Kari Ylönen (kesk.) tiedusteli voidaanko kysyntään vastata nykyisellä resurssilla. Toivasen mukaan välillä tekee tiukkaa, minkä vuoksi kunta turvautuu ostopalveluihin.
Kalevi Nevala (kesk.) toivoi lisää käsiä kenttätyöhön. Virpi Lahdenperä (kesk.) piti kasvatus- ja perheneuvontaa nykyisellään liian vähäisenä. Terho Lipsonen (kesk.) totesi parasta perhetyötä olevan, jos kaikille lapsille mahdollistetaan osallistuminen harrastustoimintaan.
Tuomas Ahola (kesk.) varmisti perusturvajohtajalta, ettei luvuissa ole jonkinlainen tilastoharha.
– Lainsäädäntö on muuttunut, mikä toi lisää asiakkuuksia. Ihmiset ovat myös aiempaa valveutuneita hakemaan eri palveluja. Siksi tilanne perheissä ei välttämättä ole niin kurja kuin tilastot näyttävät, Toivanen vastasi.
Entisenä perhetyöntekijänä Eila Paavola (kesk.) harmitteli, ettei työntekijöillä ole enää vanhanajan kodinhoitajan koulutusta.
– He olivat moniosaajia. Sellaisia tarvittaisiin.
Valtuutetut saivat myös annoksen infoa kunnan rakennushankkeista. Lipsonen toivoi rakentamisen laatuun kiinnitettävän huomiota.
– Meillä on sutta rakennettu melkein koko ajan. Valvonta on riittämätöntä. Nyt tulee huolehtia, että kohteet tehdään hyvin.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Ylönen totesi, että asiasta pidetään huoli. Esimerkiksi uusien kohteiden ensimmäiseen kerrokseen ei muovimattoja hyväksytä lainkaan.
Valtuusto hyväksyi kunnan uuden rakennusjärjestyksen, perusti ensi vuoden alusta ruoka-, puhtaus- ja kiinteistöpalvelujen liikelaitoksen sekä valtuutti aloittamaan kunnan omistamien vuokra-asuntojen yhtiöittämisen.
Esillä oli myös kunnanjohtajan johtajasopimus, mikä lain mukaan vaaditaan kesäkuun alusta alkaen. Limingassa sopimusta ei ole aiemmin käytetty. Sen tarkoitus on selkeyttää poliittisen johdon ja kunnanjohtajan välistä työnjakoa ja sopia yhteisistä pelisäännöistä. Siihen kirjataan esimerkiksi työn arviointiin ja mahdollisten ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen liittyviä asioita.
Asko Laukkanen (ps.) esitti, että ristiriitatilanteissa erokorvaus olisi vain kuuden kuukauden palkan suuruinen, kun se sopimusluonnoksessa oli 12 kuukautta. Asia ei saanut kannatusta.
Valtuusto hyväksyi sopimuksen yksimielisesti.