Saimme kuun alussa uusimmat PISA-tutkimuksen tulokset.
Kolmen vuoden välein toteutettava 15-vuotiaiden nuorten osaamista kansainvälisesti mittaava tutkimus toi sekä hyviä, että huonoja uutisia. Positiivista on, että Suomi on yleisesti tarkasteltuna yhä tutkimuksen parhaimpien maiden joukossa ja koulutuksen huippumaan maine on yhä oikeutettu.
Huolestuttaviakin signaaleja on kuitenkin havaittavissa. Yksi niistä on niin sanottujen LUMA-aineiden eli luonnontieteellisten ja matemaattisten aineiden osaamisen merkittävä lasku suomalaisnuorten keskuudessa.
Matematiikan osalta suomalaisnuorten osaamistaso on suhteessa viime mittaukseen pysynyt samana, mutta osaaminen on pitkällä aikavälillä heikentynyt huomattavasti.
Luonnontieteiden osalta osaamistason lasku on vielä matematiikkaakin radikaalimpaa.
Väkiluvultaan pienenä ja vanhenevana maana tulevaisuutemme tukeutuu vahvasti korkeaan osaamiseemme. Ykkösvientialamme aina pelialasta, terveysteknologian kautta ilmastonmuutokseen haasteeseen vastaamiseen tarvitsevat LUMA-aineiden osaajia.
Meitä vaivaa kuitenkin pinttynyt mielikuva matemaattisista aineista kylmänä ja teoreettisena lukujen pyörittelynä. Näillä aineilla, jos jollain muutetaan maailmaa. Se pitäisi saada näkymään myös nuorten opiskeluvalinnoissa.
Minulle luonnontieteelliset aineet ovat aina olleet mieluisia – ongelmanratkaisua parhaimmillaan! Hyötyä matematiikan osaamisesta on myös arjessa, vaikkei insinööriksi ryhtyisikään. Matematiikan opiskelu kehittää muun muassa ongelmanratkaisutaitoa, loogista päättelykykyä, abstraktia ajattelua ja auttaa hahmottamaan asioiden mittaluokkia.
Korkea osaaminen vaatii syntyäkseen myös korkealaatuista opetusta ja tutkimusta.
Matematiikan ylioppilaskoe suoritettiin viime keväänä ensimmäistä kertaa sähköisenä. Uusi suoritustapa muutti paitsi ylioppilaskokelaiden, niin myös matematiikan opettajien arkea. Samoihin viikkotunteihin pitäisi nyt itse asioiden opettelun lisäksi saada mahtumaan myös monien erilaisten laskinohjelmien, piirto-ohjelmien sekä kaavaeditorin käytön harjoittelua.
Opettajuuden vaatimukset kovenevat ja usein pätevinkin opettaja uupuu.
Olen saanut viestejä opettajien uupumisesta nyt huolestuttavan paljon.
Myös opettajille opetussuunnitelmien muuttuessa tarjottava täydennyskoulutus laahaa perässä. Matematiikan opiskelussakin sähköiset työvälineet pitää palauttaa niille kuuluvaan rengin asemaan, sillä tärkeintä on asioiden ymmärtäminen, ei välineet.
Tarvitsemme nopeasti ryhtiliikkeen luonnontieteellisten ja matemaattisten aineiden kiinnostavuuden ja osaamisen palauttamiseksi. Opettajien täydennyskoulutukseen täytyy satsata ja sähköiset opetusvälineet täytyy saada kuntoon.
Yhdellä ilmaisella ohjelmalla tulee pystyä tekemään kaikki se, mitä lukion matematiikan ja luonnontieteellisten aineiden ylioppilaskirjoituksissa ja kokeissa tarvitaan.
Nuoret ovat viime aikoina olleet oikeutetusti huolissaan ilmastonmuutoksesta ja se on ollut jopa lakkojen aiheena.
Viestini teille on: opiskelkaa luonnontieteitä ja matematiikkaa! Niillä muutetaan maailmaa konkreettisesti myös tässä asiassa. Hiilinielujen mittaaminen on vielä lapsen kengissä, puhtaassa energiassa olemme vasta tien alkupäässä ja hiilidioksidiakin voidaan uusien innovaatioiden avulla jatkossa muuttaa muun muassa biopolttoaineiksi ja biomuoveiksi.
Mahdollisuudet matematiikan osaajille muuttaa maailmaa ovat lähes rajattomat – tarttukaa niihin!
Juha Sipilä
Kirjoittaja on kempeleläinen Keskustan kansanedustaja.