TYRNÄVÄ Vuonna 1956 suomalainen söi noin 188 kiloa perunaa vuodessa. Sittemmin kulutus on tippunut reippaasti, ilmenee Tilastokeskuksen tiedoista. 2000-luvulla vuosikulutus on pysytellyt 60 kilon tietämissä – pienessä tasaisessa laskussa viimeisimpien vuosien aikana.
HZPC Kantaperuna Oy:n yhteyspäällikkö Anna-Sofia Rajala ihmettelee asiaa, sillä ekologisuus ja terveellisyys ovat olleet jo pitkään nousevia trendejä.
– Peruna on hyvää, edullista ja erittäin terveellistä lähiruokaa, jonka hiilijalanjälki on pieni. Sen tuottaminen onnistuu hyvin vähällä vesimäärällä. On nurinkurista, ettei perunan suosio nouse!
Rajala epäilee osittain syyn olevan perunan tuttuudessa: sitä ei pidetä mielenkiintoisena raaka-aineena. Todellisuudessa esimerkiksi perunan ravintorikkaus yllättää monen.
– Siinä on suuri määrä kuitua, rautaa, kaliumia, kalsiumia ja foolihappoa sekä C- ja B-vitamiineja. Peruna sisältää myös monipuolisesti kivennäisaineita.
Siemenperunakeskuksen toimitusjohtaja Paula Ilola uskoo, että peruna voisi olla uusi kansainvälinen ilmiö, kuten Suomessa kehitetty nyhtökaurakin, mille on maailmalla muodostunut kova suksee. Ilola sanoo perunan voivan olla rock, hype, mediaseksikäs, trendi ja ilmiö.
– Pohjois-Suomi voi olla sen liikkeelle paneva voima ja klusterin sykkivä sydän. Faktoja tulee hyödyntää mielikuvien luomiseen. Mutta faktat eivät yksistään riitä. Tarvitaan tuotteille tarinoita.
Hyvä esimerkki on uusi suomalainen varhaisperunalajike Jussi, mitä on jo mediassa tituleerattu perunoiden kaviaariksi. Sen siemenhuoltoa ylläpidetään Tyrnävällä Siemenperunakeskuksessa.
Perunakauppa Luonnosta Oy:n toimitusjohtaja Aki Aunola toivoo toimialalta aktiivista markkinointia ja tulevaisuuden kysyntään vastaavaa tuotekehitystä.
– Perunalle löydetään varmasti uusia käyttömuotoja, jotka vetoavat tulevaisuuden kuluttajiin. Niitä löydetään myös perunan sivujakeille, kuten kuorijätteille. Koko alan tavoitteena on, että koko peruna käytetään hyödyksi eikä mitään mene hukkaan. Siinä taloudellisuus ja ympäristöystävällisyys lyövät iloisesti kättä.
Perunatuotannon ja kehitystyön taustalla on jo nyt vahva tieteellinen panostus. Esimerkiksi Siemenperunakeskuksella jatketaan viime vuonna aloitettua lajiketestikenttää, mietitään perunatuotantoon uusia välikasveja ja laajennetaan aeroponista tuotantoa – niin sanottujen ilmaperunoiden kasvatusta. Perunan juuret roikkuvat ilmassa, pimeässä kammiossa eikä niillä ole mitään kasvualustaa. Juurille sumutetaan ravintoliuosta automatiikan ohjaamana.
Tulevaisuudessa tyrnäväläistä kehitystyötä voidaan hyödyntää Nasan avaruuslennoilla ja Marsin asuttamisessa. Itä-Suomen yliopistolla on Yhdysvaltojen avaruushallinnon kanssa projekti, missä mietitään ratkaisuja avaruuslentojen ruokahuoltoon.
– Yksi ryhmä opiskelijoista on ottanut asiakseen aeroponisen viljelyn mahdollisuudet. He testasivat ja tutkivat asiaa meillä, koska täällä on systeemi valmiina, Paula Ilola valottaa.
Myös muissa yrityksissä tutkimus- ja kehitystoiminta on laajaa. Esimerkiksi maailmanlaajuisesti myynnissä oleva antenniperuna – mittalaite, joka vakoilee perunan kasvuolosuhteita – on alkuaan keksitty ja suunniteltu Tekesin tuella Tyrnävän Kantaperunassa erään siemenperunareklaamaation pohjalta. Laite sisältää pienessä koossa kiihtyvyys-, hiilidioksidi-, lämpö- ja kosteusanturit, muistipiirin, akun ja bluetooth-lähettimen, minkä avulla data siirtyy pilvipalvelimeen.
– Uskoisin perunan olevan ratkaisevassa roolissa, kun maailmanlaajuisesti mietitään maapallon yhä kasvavan väestömäärän ruokkimista, Anna-Sofia Rajala pohtii.
Nousevia perunatrendejä ovat muun muassa väriperunat, pienet perunat, ravinnerikastetut ja hiilihydraattiköyhät perunat sekä eri tavoin maustetut perunatuotteet. Eräs suomalainen jalostaja vie maailmalle jo lakritsisipsejä.
Perunatoimijat näkevät erityisesti High Grade -alueen mahdollisuudet. Statuksen on saanut Euroopassa vain viisi aluetta, joista Liminka-Tyrnävä on yksi.
– Meille täällä asuville se on itsestäänselvyys, mutta sitä tulisi arvostaa ja vaalia. Se vaatii huomattavasti tiiviimpää yhteistyötä kuntalaisilta ja kunnilta. Asukkaiden tietoisuuteen tulisi tuoda paremmin se, mitä HG-alue tarkoittaa ja miten heidän omalta osaltaan tulisi huolehtia erityisalueen kasvinterveydestä, Ilola huomauttaa.
Lakeuden osuus valtakunnallisesta ruokaperunatuotannosta on pieni, mutta suomalaisen siemenperunan tuotannossa alueemme on merkittävä toimija. Noin 80 prosenttia Suomessa tuotetuista siemenperunoista viljellään Tyrnävällä ja Limingassa.
– High Grade -alueella perunaa viljellään noin 1 300 hehtaaria, josta siemenperunan osuus on noin 700-800 hehtaaria. Olemme panostaneet ammattimaisuuteen ja maiden kuntoon. Se näkyy koko ajan paremmissa hehtaarisadoissa, Rajala kertoo.
Perunakauppa Luonnosta panostaa edelleen ulkomaankaupan kehittämiseen.
Se tarkoittaa toimitusjohtaja Aki Aunolan mukaan myös kauppaa ulkomailta ulkomaille.
– Myös kotimaan toimintaa kehitetään, mutta tässä vaiheessa on liian aikaista sanoa enempää. Nyt edessä on vuoden hektisin kausi, kevät. Tyhjennämme varastot ja aloitamme uuden sadon myynnin.
HZPC Kantaperunan siemenistä 30 prosenttia myydään ulkomaille, pääasiassa Venäjälle ja Ruotsiin.
– Olemme kehittämässä mielenkiintoisia uutuuksia. Meiltä on uutuustuotteena tulossa kotipuutarhureille violetin värinen antioksidanttiperuna Violet Queen. Se sisältää ennennäkemättömän suuren määrän samaa terveellistä väriaineitta kuin metsämustikka. Saamme sen kauppoihin vuoden 2018 keväällä, yhteyspäällikkö Anna-Sofia Rajala paljastaa.
