TYRNÄVÄ Markkuun kylällä on rauhallista, olipa päivä eli ilta. Kylää halkovalla Muhostiellä liikennettä piisaa, mutta autoilijat eivät taida edes huomata olevansa Markkuulla.
Rauhan tunne on kuitenkin vain pintaa. Kylällä kyllä nautitaan luonnosta ja sen läheisyydestä, mutta Markkuun lähes 400 kyläläistä eivät elä ruususen unta. Kylällä on viime vuosien aikana toteutettu monta hanketta - ja lisää on tulossa.
Kyläyhdistyksessä viimeiset 15 vuotta toiminut Riina Rahkila on tällä hetkellä sen puheenjohtaja. Mukaan yhdistykseen Rahkila lähti, kun perhe muutti kotikylälle ja kotitilalle viiden kaupungissa vietetyn vuoden jälkeen. Hän näki yhdistyksen roolin tärkeänä koko kylän kannalta, ja pääsipä hän sitä kautta rakentamaan sosiaalista verkostoakin.
– Kyläyhdistyksellä on perheitä ja taloja yhdistävä rooli. Markkuun kylä on tyypillinen, pohjoispohjalainen hajanainen, jokivarsikylä, Riina Rahkila toteaa.
Kyläyhdistyksen tehtävänä on hänen mielestään luoda kylälle yhteishenkeä ja tuoda esille keskusteluun yksittäisiä asioita, jotka vaikuttavat ihmisten elämään tai vaivaavat heitä.
– Monella ihmisellä on nykyään tunne, että asiat menevät kuin juna eteenpäin ja ettei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa. Mutta yhdistyksen kautta vaikuttaminen onnistuu.
Esimerkkeinä vaikuttamisesta Rahkila nostaa kylätiet ja etenkin koulun. Sen puolesta kyläläiset ovat käyneet taistelemaan muutaman kerran ja syystä.Oma kyläkoulu on nimittäin kyläläisiä yhdistävä, keskeinen tekijä Markkuulla.
Riina Rahkilan mielestä kylän hengestä menetettäisiin paljon, jos kyläkoulua ei olisi ja jos lapset opiskelisivat kirkonkylällä.
– Koulu on ykkösasia. Siellä lasten vanhemmat tapaavat toisiaan luontevasti. Kyläläiset tulevat tutuiksi keskenään ja yhteistyökin sujuu sen ansiosta hyvin, Rahkila uskoo.
Pari vuotta sitten kyläkoulun kohtalo oli vaakalaudalla. Koulun lakkauttamisesta ryhdyttiin puhumaan, Rahkilan mielestä aika yllättäen. Säästöjä kun lakkauttamisesta ei kerrottu kertyvän. Kyläläisten yhteinen tahto oli säilyttää koulu kylällä. He keräsivät 200 allekirjoitusta addressiin, jossa kannatettiin kyläkoulun säilyttämistä.
– Onneksi päättäjät kuuntelivat meitä. Kun kerroimme sivistyslautakunnalle oman näkemyksemme ja faktat, se teki päätöksensä ja säilytti koulun. Siitä lautakunnan jäsenille kuuluu iso kiitos.
Lopputulos antoi myös Markkuun kyläläisille tunteen, että asioihin on mahdollista vaikuttaa yhdessä. Lopputulos osoitti kyläläisille myös sen, että Tyrnävällä keskustelua ei haluttu lakaista maton alle.
– Onneksi tyrnäväläiset päättäjät osoittivat, että he ovat kykeneviä keskustelemaan ja kuuntelemaan, Riina Rahkila huomauttaa.
Kyläkoulu on kyläyhdistykselle tärkeä, mutta Riina Rahkila uskoo siitä olevan hyötyä myös koko kunnalle. Lähialueelta ei löydy vastaavaa kyläkoulua. Markkuun koulu onkin hänen mielestään vetovoimatekijä koko kunnalle.
– Nykyään puhutaan paljon siitä, että kaikilla on oltava samanlaiset opiskeluolosuhteet. Mutta eihän voi olettaa, että kaikki perheet ja lapset haluavat samaa. On siis oltava erilaisia vaihtoja, Rahkila huomauttaa ja jatkaa:
– Entä onko se edes lasten samanarvoista kohtelua, jos koululaiset viedään kirkonkylälle bussilla ja matka vie vapaa-ajasta pari tuntia päivässä? Vain siksi, että huoneet ja opetus olisivat samanlaiset kaikille?
Elinvoimainen koulu ainakin on. Ensi syksynä ensimmäisellä luokalla aloittaa kymmenkunta oppilasta.
Koulun johtava opettaja Marko Oinas on käynyt opettamassa Markkuun lapsia jo 19 vuoden ajan. Matka Oulusta ei ole ollut liian pitkä, onhan sen aikana ennättänyt orientoitua tulevaan päivään ja myös nollata päättyneen päivän.
Markkuun kylällä on opettajan mielestä tapahtunut muutos viime vuosien aikana.
– Aikaisemmin koululle tultiin ja sanottiin, ettettekö voisi järjestää jotakin? Vaikka rusettiluistelua kyläläisille. Nykyään kyläläiset tulevat koululle ehdotuksen ja idean kanssa ja kysyvät, voitaisiinko se toteuttaa yhdessä.
Yksi konkreettisimmista hankkeista koulun kannalta on ollut uuden opetussuunnitelman mukaan toteutettu monialainen oppimiskokonaisuus. Sen valmistelua ei ennätetty vielä kunnolla aloittaa koululla, kun koululaisten vanhemmat ja kyläyhdistys tulivat jo ehdottamaan oppimiskokonaisuuden ideaa - viljan tie.
– Kyläläiset olivat jo järjestäneet vierailukohteet ja ideoineet paljon. Ja täytyy sanoa, että opin itsekin paljon asioita, joita en muuten olisi oppinut.
Entä sitten on se markkuulaisuus, johon kylän lapsia halutaan kasvattaa?
Kyläkoulun opettajan näkökulmasta Markkuulaisuus näyttäytyy taisteluna ja yhteistyönä.Kyläläiset ovat aktiivisia ja yhteistyöhaluisia. Taistelua on kuitenkin käyty koulun ja kylän elinvoimaisuuden säilyttämiseksi.
Riina Rahkilan mielestä se on ainakin rehellisyyttä ja aitoutta. Markkuulaiset ovat sitä, mitä ovat ja ylpeitäkin siitä.
– Ehkä markkuulaisuus on myös pientä luovaa hulluutta ja rohkeutta. Uskallamme heittäytyä ja ryhtyä toimeen.