LUMIJOKI Rovasti Markku Töllin päätös kypsyi viime kesänä Lumijoen kirkon eteisessä. Hän silmäili, miten kauan häntä edeltäneet papit ja kirkkoherrat olivat olleet Lumijoen seurakunnan palveluksessa.
– Edeltäjäni, kirkkoherra Matti Vainikainen oli kirkkoherrana 25 vuotta, ja aika tuntui minusta pitkältä. Sitten ymmärsin, että saatan mennä hänen edelleen! Olen ollut Lumijoen kirkkoherra 22,5 vuotta, ja eläkeikään on 9,5 vuotta aikaa. Jos jäisin tänne eläkeikään saakka, olisin ollut Lumijoen kirkkoherra 32 vuotta. Ajatus tuntui väärältä: olisin ollut kuin Kekkonen, Tölli taustoittaa siirtymistään Limingan seurakunnan apupapiksi.
Häntä alkoi myös vaivata tietynlainen rutinoituminen ja pelko laiskistumisesta. Töllin mukaan harva kykenee säilyttämään luovuutensa kymmenien vuosien ajan samassa työssä.
– Osoittaa taantumista, jos alkaa kuvitella tehneensä hyvän työpäivän silloin, kun on istunut koko päivän toimistolla. Tällainen haitallinen rutinoituminen on tämän työn vitsaus. Halusin, että Lumijoki saa uuden papin, joka piristää seurakunnan toimintaa. Samalla hain myös itselleni uutta alkua, joka tsemppaa, nuorentaa, reipastaa ja piristää.
Tölli sanoo myös halunneensa rivimieheksi. Nuorempana urakehitys oli tärkeää, mutta ei enää.
– Seurakuntapastorin virka riittää minulle mainiosti, hän sanoo.
Töllin kohdalla kyse ei ole esimerkiksi siitä, että hän olisi tuskastunut kirkkoherralle kuuluviin hallinnollisiin töihin. Hän kehuu Lumijoen seurakunnan hioneen hallinnon erittäin soljuvaksi.
– Se ei ole ollut Lumijoella lainkaan raskassoutuista. Soljuvuudesta kertoo sekin, että usein luottamushenkilöt jäävät kokouksen jälkeen porisemaan yhdessä.
Limingan seurakuntapastori Marja-Liisa Hautamäki oli jäämässä eläkkeelle samoihin aikoihin, kun Tölli pohti pappisuraansa. Palaset loksahtivat sopivasti kohdalleen. Tölli on mielissään siitä, että seurakuntapastorin hakumenettely on kevyt ja nopea: hakijoiden ei tarvitse käydä raskasta virkavaalia kuten kirkkoherran virkaa täytettäessä.
– Vaaleihin en olisi halunnut lähteä, sillä se on ehdokkaille aika ikävä prosessi. Enkä olisi myöskään hakeutunut kauemmaksi töihin. Tavallaan palaan takaisin, sillä olin Limingan apupappina 80-luvulla. Senaikaisia työntekijöitäkin on Limingassa vielä kaksi: Ilkka Tornberg ja Markku Korhonen.
Tölli ei ole halunnut Lumijoen seurakunnan järjestävän itselleen läksiäisiä. Hän asuu edelleen Lumijoella, tapaa arjessaan lumijokisia ja tekee Lumijoen seurakunnassa todennäköisesti myös lomasijaisuuksia. Eräänlaisen jäähyväispuheen hän aikoo kuitenkin pitää Lumijoen seurakunnan satavuotisjuhlassa ensi syksynä.
– En koe lähteväni täältä minnekään, joten siksi läksiäisten pitäminen tuntui vähän pöljältä. Minun työmaani siirtyy vain kymmenen kilometriä kauemmaksi.
Lumijoen seurakuntaa Tölli kiittelee täysosumaksi urallaan.
– Täällä on ollut ilo olla ja työskennellä, ja haluaisinkin kiittää lumijokisia tästä ajasta. Lähtöön liittyy myös paljon haikeutta. Joulukirkossa piti kovasti nieleskellä, ja siitä huolimatta kyyneleet valuivat poskille, kun ajattelin pitäväni viimeistä joulukirkkoa Lumijoella.
Limingassa Tölli aloittaa työnsä maaliskuun alusta. Hänen vastuualueeseen kuuluu varhaiskasvatus. Tutuinta hänelle on kuitenkin partiotyö.
– Lumijoen ja Limingan seurakuntien yhteistyö on ollut erinomaisen hyvää, ja työntekijöiden lisäksi myös monet seurakuntalaiset ovat tuttuja.
Tuomiokapituli määrää Lumijoen seurakunnalle vt. kirkkoherran maaliskuun alussa. Töllin arvion mukaan viran auki julistaminen ja tuomiokapitulin virkavaaliasettelu etenee siten, että ehdolle asetettujen vaalisaarnoja päästään kuulemaan vasta syksyllä.
– Lumijoelle saadaan vakinainen kirkkoherra ehkä vuoden kuluttua näihin aikoihin.