–·Mutta meillä on hyvä valmisteluporukka. Yllätyin, kuinka pitkällä uudistuksen valmistelu jo on, Manninen sanoo.
Uuden maakuntahallinnon pitäisi aloittaa 1. tammikuuta 2020. Muutosjohtaja ei kuitenkaan pidä tiukkaa aikataulua pahana asiana – tulihan valmisteluun jo vuoden lisäaika.
–·Jos muutokseen varattu aika on tolkuttoman pitkä, se vaikeuttaa koko prosessia. Hankaliksi koetuissa asioissa päätöksiä tehdään helposti vasta kun takaraja häämöttää. Syksyllä 2019 niiden, joita maakuntauudistus koskee, on tiedettävä, missä ovat töissä ja mikä heidän tehtävänkuvansa on.
Manninen sanoo, ettei pienen kunnan kunnanjohtajana voinut elää norsunluutornissa. Niin hän ei voi tehdä myöskään maakuntauudistuksen muutosjohtaja. Hänen on pidettävä mielessään iso kuva eikä sotkeentua lillukanvarsiin.
–·Ei ole syytä viedä valmisteluporukalta pelimerkkejä puuttumalla väärässä kohtaa heidän työhönsä. Olen sanonut täällä saman kuin Tyrnävälläkin: Tavoitteiden pitää olla yhdessä sovitut, keinot niihin pääsemiseksi ovat jotakuinkin vapaat. Näin saamme osaamisen aidosti käyttöön ja motivaation kohdilleen.
Manniselle on selvää, ettei tätä junaa enää pysäytetä. Kun uudistus lähti liikkeelle, olemassa olevien rakenteiden kehittäminen pysähtyi. Siksi entiseen ei ole enää paluuta.
–·Valmista ei tule välttämättä kerralla. Korjausliikkeitä joudutaan varmasti tekemään kesken prosessin ja jälkeenpäinkin.
Pohjois-Pohjanmaalla sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden selvittely on edennyt rivakasti – jopa maan kärkijoukoissa. Nyt on Mannisen mukaan aika keskittyä myös non-soteen, jotta saadaan se samalle tasolle. Tämä on olennaista ehyen kokonaisuuden kannalta.
Maakunnalle siirretään sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös pelastustoimen, pääosa ely-keskuksen, TE-keskuksen sekä Pohjois-Pohjanmaan liiton, eräät aluehallintoviraston ja jotkin kuntien tehtävät.
–·Meillä on ollut neljä non-sote työryhmää tekemässä nykytilannekuvauksia. Loppuraportit on esitelty operatiiviselle johtoryhmälle ja poliittisille päättäjille. Seuraavaksi tehdään tiekartta, jolla jatketaan tästä eteenpäin.
–·Nyt eletään taitekohtaa, miten yhteistyö ja kokonaisuus alkaa muodostua. On luotava kokonaan uusia, poikkihallinnollista mallia tukevia rakenteita eikä yhdistellä vanhoja palasia uuteen järjestykseen. ·Tämä kokonaisuus täytyy tehdä asiakkaan näkökulmasta helposti löydettäväksi ja yksinkertaiseksi. Ohjausprosessit ja viestintä ovat avainasemassa.
Jo nyt maakuntauudistuksen kimpussa ahertaa noin 40 palkattua työntekijää, osa sataprosenttisella työpanoksella, osa vähän pienemmällä. Muutosta valmistelemaan on haluttu koota mahdollisimman monipuolinen asiantuntemus eri sektoreilta ja eri puolilta maakuntaa. Ja lisää rekrytointeja on tulossa: asiantuntijoita, projektipäälliköitä, vastuuvalmistelijoita ja tiedotusväkeä.
Mannisen sparrausjoukot pitävät tiiviisti yhteyttä. Muutosjohtajat pitävät vähintään pari kertaa kuukaudessa skype-kokouksen ja tapaavat vähintään kerran kuussa kasvotusten. Uudistusta luotsaava alivaltiosihteeri Päivi Nerg on tuonut valmisteluun Mannisen kaipaamaan selkeyttä ja ryhtiä.
Maakuntien ja kuntien välillä on eroja sen suhteen, millä vakavuudella uudistukseen suhtaudutaan.
–·Muutoksen operatiivinen johto haluaa nyt painaa kaasua ja avata tätä keskustelua. Olemme lähdössä kuntakierrokselle teemalla ”Mikä on kunnan maakuntavalmius”. Kalentereihin koitetaan mahduttaa kaikki Pohjois-Pohjanmaan 30 kuntaa.
Muutosta eteenpäin luotsaavalla täytyy olla aikajanoissa ja kakkaroissa merkit paikoillaan. Liikkuvia osia ja muuttujia on niin paljon, että uudistusprosessissa mukana olevat puhuvat temppelin rakentamisesta. Isot, eri toimijoille yhteiset asiat ovat temppelin perusta, ihmiset, yhteisöt ja yritykset ovat katto. Pylväikkö rakennetaan erilaisista asiakokonaisuuksista kannattelemaan kattoa.
–·Eri hallinnonaloilla on paljon yhteistä. Miten esimerkiksi sote ja ympäristötoimi saadaan toimimaan yhdessä ilman raja-aitoja? Tai maaseutu- ja kasvupalvelut? Olennaista on miettiä myös kunnan ja maakunnan palveluiden yhdyspintaa, että saadaan toimivia ja ehyitä palveluketjuja. Eri kokoiset yritykset ja yhteisöt on otettava mukaan suunnitteluun.
Kun maakuntahallinnossa häivytetään hallinnon raja-aitoja, niin eikö niitä ole väistämättä häivytettävä myös valtionhallinnosta? Näin on Mannisen mielestä pakko tapahtua.
–·Jos tehdään näin iso maakuntauudistus, ei ole järkeä että ministeriöt jäävät omaan putkeensa. Meidän on kiritettävä ne sieltä pois.
Manninen sanoo olevansa porukoineen tekemässä ”meidän näköistä maakuntaa”. Sen vahvuuksia ovat osaaminen ja koulutus. Ikärakenteeltaan nuoressa maakunnassa on myös pidettävä huolta siitä, että lapset ja perheet saavat palveluita - ikääntyviä unohtamatta.
–·Meidän on tunnistettava vahvuutemme luonnonvara-alalla, liittyy se sitten maaseutuelinkeinoihin, ICT:n, kiertotalouteen, vesistöihin tai matkailuun.
–·On haastavaa ja mielenkiintoista miettiä, mitkä asiat me voimme tehdä omalla tavallamme. Toki tietyt asiat on järkevää hoitaa kaikissa maakunnissa samoin.
On hyvinkin mahdollista, että on muodostumassa 18 erilaista maakuntaa, jotka ovat ratkaisseet monet asiat eri tavoin. Maakuntien väliseen kilpailuun vaikkapa asukkaille tarjottavista palveluista Manninen ei usko. Maakuntien välinen yhteistyö on sen sijaan mahdollista.
Tyrnävältä Marjukka Manninen sanoo saaneensa hyviä matkaeväitä.
–·Ellen olisi työskennellyt Tyrnävällä kunnanjohtajana, tätä hommaa olisi huomattavasti vaikeampi tehdä. Olen ollut yhteistyössä kaikkien niiden kanssa, joita uudistus koskee. Tässä tehtävässä monet asiat ovat kuitenkin avautuneet aivan uudella tavalla: vasta nyt ymmärtää, miten laaja ja monitahoinen kokonaisuus maakuntauudistus on.
Yhtä asiaa Manninen kaipaa Tyrnävältä aivan erityisesti: Pömilää. Sen voittanutta lounaspaikkaa ei Oulusta ole löytynyt. Manninen toivoo, että voisi uuteenkin työympäristöönsä tuoda ”Pömilän hengen”: yhteisöllisyyden, avoimuuden ja välittämisen ilmapiirin.
–·Pömilässä eri-ikäiset kuntalaiset, kirkkoherra, kunnanjohtaja ja pankinjohtaja saattoivat istua samaan pöytään ja keskustella asioista niiden oikeilla nimillä ilman arvovaltakysymyksiä. Miten nämä aidot kohtaamiset voisi siirtää näihin ympyröihin? Miten hyvät asiat voisi monistaa laajemminkin?
Muutosjohtajan tehtävä on määräaikainen ja päättyy vuonna 2020. Mitä sen jälkeen?
–·Aina tekevälle työtä löytyy.