KEMPELE LIMINKA Viime syksynä Tupoksessa asuvalle Marjo Huotarille riitti. Hän ei halunnut enää miettiä, onko hänellä kuukauden päästä enää töitä.
Kirppistelyä parikymmentä vuotta harrastanut nainen halusi perustaa yrityksen alalle, jonka hän tunsi parhaiten. Huhtikuussa Takatien isossa teollisuushallissa avasi ovensa kirpputori Wanilla.
– Olin Ylivieskassa asuessani ensimmäinen, joka piti siellä kirpputoria. Vanhan torin reunassa oli liike, jossa myytiin kirjoja. Kävin siellä äitini kanssa ja kysyin, voisimmeko tuoda sinne tavaraa myyntiin. Siitä lähtien minulla on ollut tämä kirpputorikutina, Huotari nauraa.
Hän sanoo pitäneensä kirpputoripöytiä monella eri kirpputorilla, joskus jopa vuodenkin kerrallaan. Sukulaiset ja tuttavat toivat omia tavaroitaan myyntiin ja Marjo Huotarihan möi.
Joulukuussa Huotarin päätös oli tehty. Hän löysi sopivat tilat, teki liiketoimintasuunnitelman, sai heti starttirahan ja palkkasi kirvesmiehet tekemään myyntipöydät, tiskit ja sovituskopit.
Muu kalustus on tietenkin kierrätettyä: ostoskärryt, seinätekstiilit, kahvilan kalusteet, hälytysportit ja leikkinurkan tarvikkeet.
– Koska olin ollut niin pitkään määräaikaisissa työsuhteissa esimerkiksi valokuvaamossa ja maanmittauslaitoksessa, ajattelin etten tässä kovin korkealta tipu. Ja onhan kirppiksen sijainti kuitenkin hyvä: lähellä Kempeleen keskustaa, Tuposta, Liminkaa ja Oulunsaloa.
Kirpputoriveteraanina Huotari tiesi tarkalleen, mitä omalta yritykseltään halusi. Myyntipöydät ovat toisella puolella kuin vaaterekit, joiden alta ei pöytää löydy.
Huotari itse uskastui usein siihen, että vaaterekkien vaatteet oli viskattu pöydälle. Tai ettei vaatteiden alta nähnyt, mitä pöydällä oli myynnissä.
Myyntipöytien väliset käytävät ovat niin leveät, että niillä mahtuu liikkumaan ostoskärryjen ja lastenvaunujen tai -rattaiden kanssa. Tila siivotaan säännöllisesti, ja pöytien vaihtopäivä on silloin kun asiakkaalle parhaiten sopii.
Tavaraa voi tuoda myös provisiomyyntiin ja helppomyyntipalveluun, jossa henkilökunta hinnoittelee, asettelee, siivoaa ja tyhjentää pöydän korvausta vastaan. Tilitykset maksetaan suoraan asiakkaan pankkitilille.
– Halusin, että täällä on sekä myyjien että asiakkaiden helppo toimia.
Wanilla-kirppiksellä on tilaa huikeat 1000 neliötä ja pöytiä on 277, joista pieni osa rekittömiä.
– Avajaispäivän ilmaiseen arvontaan jätettiin 450 lippua, ja talo oli tupaten täynnä; kassajonot päätyyn saakka, Huotari hämmästelee.
– Silloin pöytiä oli vielä paljon tyhjillään, mutta ne ovat alkaneet täyttyä. Vielä tänne tosin mahtuu lisääkin myyjiä.
Erityisen tärkeänä Marjo Huotari pitää asiakaspalvelua. Tätä hän painotti palkatessaan Hanna Keskitalon ja Heidi Myllymäen tiskin taakse.
– Hakijoita oli sata, joista haastattelin kolmekymmentä. Hannasta ja Heidistä havaitsin heti, että he ovat ystävällisiä, oma-aloitteisia ja positiivisia, Huotari kiittelee.
Marjo Huotari haluaa, että Wanilla-kirppiksestä tulisi paikkakuntalaisten olohuone, jossa on mukava piipahtaa muuten vain.
Pienessä kahvilassa voi istua lepuuttamassa jalkojaan, ja lapset voivat viettää aikaansa leikkinurkkauksessa.
Kerran kuukaudessa Huotari aikoo järjestää tiloissa jonkin tapahtuman.
– Vappuna täällä on tietenkin vapputapahtuma ilmapalloineen, poniajeluineen ja ohjelmineen. Sekä tietenkin ilmaisarvonta avajaispäivien tapaan. Toukokuulle suunnittelen peräkonttikirppistä.
– Tänne kun tulee, on kuin toiseen kotiin lähtisi.