Pääkirjoitus

Mar­ja­met­säl­le!

Joko olet käynyt tutkimassa hillasuot? Entäs mustikka-apajat? Mahtaako tulla puolukoita?

Kahdesta päivittäisestä desilitrasta marjoja saa huomattavan osan päivän C-vitamiinitarpeesta. Ne sisältävät myös muuta hyvää ja eittämättä kuuluvat terveelliseen syötävään.

Luonnonvarakeskus epäilee mustikkasadosta tulevan tänä vuonna runsas, siitä kertoo mustikan runsans kukinta ja onnistunut pölytys. Kevään ja alkukesän kylmien sääjaksojen vuoksi mustikan kypsyminen on myöhässä keskimäärin 7-10 vuorokautta.

Luonnonvarakeskuksella on marjasatoseurannassaan noin 50 tutkimusmetsää eri puolilla maata. Mustikan kukkien lukumäärää on laskettu yhteendä kahdeltasadalta neliömetrin kokoiselta koeruudulta. Ennätyksellisin kukkalöyty oli Lapinjärvellä, missä koeruudulta löytyi 1038 kukkaa.

Myös hillan osalta sato on myöhässä 10-14 vuorokautta. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan puolukka kypsyy poimittavaksi Lakeuden alueella elo-syyskuun vaihteessa.

Marjametsällä kannattaa käydä. Se on hyötyliikuntaa parhaimmillaan ja sopii mainiosti koko perheelle. Metsä on myös hyvä oppimispaikka koululaisille ja marjametsään voi ottaa vaikka kasvikirjan mukaan.

Marjastuksessa pitäisi saada uusi heräys aikaan, sillä valtakunnallisesti yli 90 prosenttia marjoista jää edelleen keräämättä.

Vuosittainen sato on noin 500 miljoonaa kiloa, mistä poimitaan vain viitisenkymmentä miljoonaa kiloa.

Siksi ei tarvitse pelätä, että ulkomaiset poimijatkaan meidän marjametsiämme tyhjentäisivät.

Valtakunnallisesti yli 90 prosenttia marjoista jää edelleen keräämättä.