Marja ja Tuomo ra­kas­ta­vat mök­kin­sä rauhaa: “Voi kuulla, kuinka ryti kasvaa”

Starckit ovat mökkeilleet Piekkolankarissa yli 50 vuotta.

Hailuoto
-
Kuva: Heli Rintala

Marja ja Tuomo Starck vilkaisevat toisiaan ja pyrskähtävät yhtä aikaa nauruun. Samanlainen huumorintaju ja iloisuus yhdistävät tätä oululaispariskuntaa.

Heitä yhdistää myös moni muu asia. Meri. Rakkaus luontoon. Mökki Hailuodossa.

Starckit ovat käyneet Piekkolankarilla sijaitsevalla loma-asunnollaan 52 vuoden ajan. Vuoden aikana käyntikertoja on 25-30, on Tuomo laskenut.

Noin 2,5 kilometrin mittaisen tien varrella, Perämeren rannalla, omassa rauhassa Starckit ovat mökillään kuin Herran kukkarossa.

Yksityistie pikitieltä rakennettiin vasta 70-80 -lukujen vaihteessa. Sitä ennen matka lomaparatiisiin oli vaivalloisempi, Starckit muistelevat. Ensin autoiltiin Potinlahteen, jossa mökkitarvikkeet lastattiin veneeseen. Kotirantaan päästiin kolmen kilometrin venematkan jälkeen. Joskus perhe ajeli mökille hiekkakankaita pitkin maastoautolla, tien puuttumisesta huolimatta.

– Kahta tai kolme autoa on täällä särkynyt tai nosteltu savesta, Tuomo nauraa ja vilkaisee vaimoaan. Taas on nauru yhteinen.

Ennen juhannusta autoilemaan ei kuitenkaan kannattanut lähteä. Maasto oli vielä liian märkää.

Tuomo Starckin Anni-äiti on Rundelinin tyttäriä Hailuodon Ojakylästä. Tuomo vietti lapsuutensa kesiä paljon Hailuodossa Gretan ja Eemelin hoteissa. Kun äidin perintöä jaettiin, myös Starckit neljä veljestä saivat osuuden Piekkolankarin palstoista. Erinäisten vaiheiden jälkeen vuonna 1968 rakennettu Eräluoto-mökki siirtyi Tuomolle.

Marja muistelee, miten Tuomo lähti jo aikaisin keväällä Eeva- ja Sanja -tytärten ja myöhemmin myös näiden kavereiden kanssa Luotoon ”lasten viikkoa” viettämään.

– Ensimmäisellä reissulla Eeva taisi olla hieman alle 1,5-vuotias, muistelee Marja, joka oman lomansa alettua liittyi seurueen huoltojoukkoihin.

Eivätkä tyttäret olleet juuri kymmentä ikävuotta vanhempia, kun he kouluvuoden päätyttyä pakkasivat tavaransa, hyppäsivät pyörän selkään ja polkivat yksin tai kahdestaan Hailuotoon.

– Lupasin tytöille oman mökin avaimen, kun he osaisivat sytyttää öljyvalon, kaasuhellan ja -jääkaapin turvallisesti sekä sytyttää kamiinaan ja saunaan tulet neuvoa kysymättä, Tuomo kertoo.

Edelleen Hailuodon mökki on tyttärille ja lapsenlapsille rakas paikka.

Starckit eivät ole halunneet huippuvarustella mökkiään. Juomavesi tuodaan Oulusta. Tuvan nurkassa on puukamiina, päädyssä puulämmitteinen sauna ja pihalla puucee.

Mökkinsä katolle he hankkivat runsaat parikymmentä vuotta sitten 80-wattisen aurinkopaneelin, joka tuottaa mökin tarvitseman sähkön valaistukseen, kännyköihin ja televisioon. Laitteiston säätöyksikkö vilkkuu: kookas akku on nytkin täyteen ladattu ja kulutus on nolla.

14,5 -metrinen rautamasto on kumossa pihassa. Vielä viime vuonna sen päässä pyöri tuulimylly. Kahden roottorin rikkouduttua usko pientuulivoimalaan on hiipunut.

– Ostimme 1000-watin pientuulivoimalan vuonna 2011 suurin odotuksin. Sen kestokyky oli kuitenkin pettymys, Tuomo Starck kertoo.

Myöskään toinen samantehoinen tuulivoimala ei vastannut toiveita. Siksi kolmanteen laitteistoon tulee luultavasti vain noin 300 watin aurinkokenno säätimineen.

– Sähköjen vetäminen maksaisi tarjousten perusteella useita kymmeniä tuhansia euroja. Mitä me eläkeläiset enää sellaisia, Tuomo nauraa.

Kesken jutustelun aivan merelle antavan ikkunan eteen lehahtaa kurki ja alkaa kurlata morsion perään.

Ikkunalaudalla ja hyllyllä on rivi kiikareita, mutta tällä kertaa niitä ei tarvita. Seuraamme kurjen tepastelua näköalapaikalta ja lähietäisyydeltä. Lintuvieraita Starckeilla riittää, merikotkia ja ristisorsia myöden.

– Keväällä meillä kävi nuohooja, ja hän oli aivan haltioissaan kertoessaan, miten oli tänne ajaessaan nähnyt teeriä, kärpän ja merikotkan, Starckit kertovat.

– Olenkin joskus sanonut: tästä kun lähtee pohjoiseen tai länteen, parin sadan metrin jälkeen voi heittää veneestä verkot. Itään päin kävellessä voi eteen sattua teeri tai jänis, metsästystä harrastava Tuomo sanoo.

Marja on taas keskittynyt marjastukseen ja sienestykseen. Muutama vuosi sitten puolukkasaalis oli noin 70 litraa. Pari viime vuotta on ollut huonompaa.

Välillä Starckit pysähtyvät miettimään jotain mökillä sattunutta tapausta.

– Katsotaanpas mökkikirjasta, sanoo Marja ja ottaa esiin ison, kovakantisen kirjan täynnä tekstiä, piirroksia ja muistilappuja. Menossa on jo 21. mökkikirja.

– Tässä on teksti: ”Eeva on tulossa kotiin Thaimaasta. Kim Jong-Un puolestaan astui Etelä-Korean puolelle, mutta ei jäänyt syömään”, Marja kihertää.

Starckeille mökki on ollut rentoutumispaikka – ei työleiri, vaikka mökillä monenlaista puuhaa riittääkin.

– Olemme molemmat innokkaita lukemaan. Täällä voi rauhoittua ja levätä, tuumaa Marja Starck.

Mökillä on toisenlaista hengittääkin.

– Kun istuu oikein hiljaa rannalla, voi kuulla kuinka ryti kasvaa, lähes tuuman päivässä!

FAKTA

Marja ja Tuomo Starck

Asuvat Oulussa. Mökkeilleet Hailuodossa 52 vuoden ajan.

Marja Starck on kotoisin Raahesta. Hän on työskennellyt osastosihteerinä Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Eläkkeellä.

Tuomo Starck on kotoisin Oulusta. Hän on työskennellyt toimittajana Kalevassa, tiedottajana Oulu-yhtiöllä, Oulujoki Oy:llä ja Fortumilla. Eläkkeellä.

Perhe: Tyttäret Eeva ja Sanja puolisoineen. Lapsenlapset Gea ja Aida.

”Sähköjen vetäminen tänne maksaisi useita kymmeniä tuhansia euroja. Mitä me eläkeläiset enää sellaisia.”
Mainos
Rantalakeuden pelit

Pelaa Rantalakeuden digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä