Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitosta kerrotaan mansikan kypsyneen tänä vuonna vajaat kaksi viikkoa etuajassa normaalista aikataulusta. Viime vuoteen verrattuna mansikanpoiminta on aloitettu nyt lähes kolme viikkoa aiemmin.
– Meillä ollaan reilun viikon verran etuajassa keskiarvosta, Kerttu ja Jukka Ylilauri paikallistavat.
Vuodesta 1991 lähtien mansikkaa viljellyt pariskunta muistelee, että aikaisimmillaan mansikkaa on päästy poimimaan juhannuksen jälkeisellä viikolla. Eräänä kesänä poiminta puolestaan venähti niin pitkälle, että Kristiinan päivän (24. heinäkuuta) kakkuun ei löytynyt kypsiä marjoja.
– Tämä on hyvä aika aloittaa poiminta. Jos sadon kypsyminen venyy heinäkuun loppuun, poimijoita on entistä hankalampi saada, kun koulujen alku on jo niin lähellä, Kerttu Ylilauri sanoo.
Ylilaurin tilalla mansikkasatoa kerätään talteen tänä kesänä kuuden palkatun poimijan voimin.
– Olemme aina suosineet nuorta paikallista työvoimaa, mutta poimijoiden rekrytoiminen on vaikeutunut vuosi vuodelta. Marjanpoiminta ei ole enää nuorten keskuudessa kovin suosittu kesätyö. Onneksi kuitenkin vielä ahkeria ja fyysistä työtä pelkäämättömiäkin nuoria löytyy.
Tammikuun kovat pakkaset kurittivat mansikkaviljelmiä. Valtakunnallisesti pakkasista johtuvia kasvustovaurioita on raportoitu talvenaroissa mansikkalajikkeissa sekä vanhemmissa Polka-lajikkeen kasvustoissa.
Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ry:n Pohjois-Suomen aluepiirin puheenjohtaja Paavo Runtti Ruukista ennustaa mansikan kokonaissatomäärän jäävän valtakunnallisesti 7-8 miljoonaan kiloon, kun se normaalisti on 12–13 miljoonaa kiloa. Pohjois-Pohjanmaan alueella Runtti arvioi mansikkasadon jäävän puoleen normaalista.
Ylilaurin tilalla satonäkymät ovat paremmat, sillä tilalla viljellään Jonsokia, joka ei ole pakkasista moksiskaan.
– Talvehtiminen onnistui hyvin. Myös kevät ja alkukesä olivat mansikalle suosiollisia. Lämpöä ja kosteutta riitti ja pölyttäjät saivat hoitaa rauhassa hommansa, Ylilaurin tilalta kiitellään.
– Kohtalaisen hyvä sato on tulollaan niin määrällisesti kuin laadullisestikin.
Taudeilta, homeelta ja tuholaisilta on Ylilaurin tilalla tänä kesänä säästytty. Viime vuonna joen rannassa päänvaivaa aiheuttanut vattukärsäkäskin loistaa poissaolollaan, vaikka torjunta-aineita Ylilaurin tilalla käytetään hyvin säästeliäästi ja rikkakasvitkin kitketään käsin.
– Linnutkin ovat meidät onneksi hyljänneet, Kerttu Ylilauri toteaa ja naureskelee intohimoisesti räkättirastaita jahdanneen koiran olleen kaikkien aikojen tehokkain linnunpelätin.
Seuraaville viikoille Kerttu Ylilauri tilaa säiden haltijalta runsaasti kuivia ja lämpöisiä poutapäiviä. Pitkää hellejaksoa mansikanviljelijä ei toivo, sillä kuumuus kypsyttää marjat samanaikaisesti.
– Näin pienellä tilalla se ei ole vielä kovin suuri ongelma, mutta isoilla tiloilla pitkät hellejaksot tietävät hirvittävää kiirettä, Ylilauri sanoo.
Ylilaurin tilalla mansikkaa on viljelty parhaimpina vuosina viiden hehtaarin alueella. Tänä päivänä mansikkaviljelykset ovat supistuneet noin hehtaariin.
– Olemme pikkuhiljaa lopettelemassa mansikan viljelyn. Uutta kasvustoa ei enää laiteta, vanhat tuottavat sen minkä tuottavat, Kerttu Ylilauri sanoo pientä haikeutta äänessään. Vielä ensi vuodelle hän kuitenkin lupaa vielä mansikkaa normaaliin tapaan.
Ylilaurin jonsokia saa ainoastaan suoramyyntinä tilalta. Kerttu Ylilauri laskeskelee, että noin reilu neljännes sadosta on jo varattu. Paikallista mansikkaa mielivän kannattaa siis olla hereillä.
Itsepoimintaankin tulee jälleen mahdollisuus sadon loppupuolella.
– Vaikka itsepoiminnan kysyntä on vuosien saatossa hieman pienentynyt, sillekin on edelleen oma kannattajakuntansa vanhemmassa sukupolvessa.