Maa­ta­lou­sy­rit­tä­jä: Moot­to­ri­tie­lin­jaus on käärme pa­ra­tii­sis­sa

Esa Kojo suhtautuu uusjakoon tyynesti. Hän on myös tilusten vaihdon päätoimitsija.
Esa Kojo suhtautuu uusjakoon tyynesti. Hän on myös tilusten vaihdon päätoimitsija.
Kuva: Heli Rintala

LIMINKA Lypsykarjatilayrittäjä Esa Kojon arkeen uusjako tuo isohkoja muutoksia.

Tällä hetkellä hänen peltonsa sijaitsevat yhdellätoista eri palstalla moottoritien itäpuolella ja joen eteläpuolella. Osa palstoista on vierekkäin, toiset hajallaan. Kooltaan ne ovat 2,8 hehtaarista noin 7,5 hehtaariin.

Uusjako koskee vajaata sataa peltohehtaaria.

Kun uusjako toteutuu, kaikki hajallaan olevat palstat ovat kotitilan ympärillä vierekkäisinä lohkoina. Vain yksi isompi peltolohko on kauempana.

Tilusten vaihdon päätoimitsijanakin toimiva Kojo ei kuitenkaan ole ylettömän riemuissaan muutoksesta.

– Paratiisissa on aina käärme. Moottoritievaraus Haurukylään kulkee viistosti peltolohkojen poikki. Kun mukaan laskee vielä moottoritielle suunnitellut liittymät, pelloista ei paljon jää jäljelle. Onneksi valtiolla ei ole ollut rahaa toteuttaa tiehankkeitaan, Kojo sanoo.

Tällainen tilanne on Kojolle jo entuudestaan tuttu. Hänen maitaan jäi aikoinaan myös Haarasillalle asti rakennetun moottoritien alle. Silloin tuli ajankohtaiseksi hankkia lisämaata tilalle. Samalla Kojon tilukset pirstaloituivat.

Kojo ei ole kuitenkaan kokenut traktoriliikennettä eri peltolohkojen välillä kuormittavana. Tilan pelloilla viljellään nurmea, ohraa ja omaan käyttöön rehukauraa.

– Välillä on tuntunut, että uusjaossa on tehty vaihtoja vaihtojen vuoksi, jotta pykälät täyttyisivät. Jos vaihtoja ei olisi tehty tarpeeksi, koko uusjako olisi rauennut, Kojo arvelee.

– Mutta kyllähän ne kustannukset tietysti joka suhteessa vähenevät, kun lohkot ovat isompia ja lähellä toisiaan. Maanvaihtoesitys on aina jonkinlainen kompromissi. Ymmärrän hyvin senkin, että toisille tämä voi olla hyvin tunnepitoinen asia.

Lohkonvaihtoja tärkeämpänä Kojo pitääkin sitä, että uusjaon myötä myös valtaojat kunnostetaan.

– Kahtena viimeisenä kesänä vettä on tullut hirvittävästi, ja se on vaikeuttanut viljelyä. Kun ojien kunnostus kilpailutetaan isompana urakkana, sen pitäisi alentaa myös kustannuksia, hän toivoo.

Hieman Kojoa tuntuu huolettavan se, mitä uusjako tulee viljelijöille lopulta maksamaan.

– Olen kuullut, että joillekin on tullut isojakin laskuja.

Ilmoita asiavirheestä