Lumijoki Maiju Sangi, 17, seisoo Lumijoen kirjaston portailla ja katselee kylän keskustan liikkeitä: lapset kilmuavat keskenään ja joku suuntaa ostoksille kyläkauppaan. Tämä näkymä on Sangille tuttu, sillä hän vietti Lumijoella koko lapsuutensa. Nyt hän asuu Hailuodossa.
– Äiti muutti Hailuotoon kolme vuotta sitten. Minä opiskelin ensin Kalajoella ilmaisutaidon lukiossa ja muutin Hailuotoon, kun lopetin koulun kesken. Edelleen minulla asuu perhettä täällä.
Sangi kertoo lopettaneensa lukion masentumisen vuoksi. Hän pyrki opinnoissaan täydellisyyteen, ylisuoritti ja lopulta väsyi. Psyykkinen sairastuminen imaisi tytön synkkiin mietteisiin, ja hän kadotti hetkeksi itsensä. Helpotus löytyi maalaamisesta, joka oli jäänyt elämässä paitsioon opiskelukiireiden vuoksi.
– Aloitin maalaamaan urakalla. Menin aamulla omaan ateljeehen heti herättyäni ja äiti joutui illalla raahaamaan minut sieltä pois. Se oli tosi rankkaa. Etsin sieluani, hän kuvailee.
Vaikka elämänvaihe oli vaikea, ei luominen itsessään ollut tekijälleen tuskaista. Siveltimen liikkeiden myötä ajatukset alkoivat soljua eheämpään suuntaan.
Luomiskausi kesti kaikkiaan puoli vuotta. Tuona aikana Sangi löysi jälleen omat ääriviivansa. Tulos tiivistyi maalausrupeaman viimeisessä teoksessa Vahva, kaunis, väkevä.
– Äidin kanssa yritimme nimetä taulua. Lopulta äitini sanoi, että se on Vahva, kaunis ja väkevä. Totuus iski päin kasvojani – sellainenhan minä olen. Taulu kuvastaa kukkaa, mutta tajusin, että se olen minä: vahva, kaunis, väkevä. Se oli se lopputulos. Löysin oman sieluni, hän miettii.
Maalaamisurakan aikana teoksia syntyi kolme–neljäkymmentä. Sangi koki tärkeäksi, että osa näistä maalauksista pääsee esille hänen vanhan kotikylänsä kirjastoon. Sielua etsimässä -nimeä kantava näyttely pystytettiin kirjaston tiloihin syyskuun ensimmäisenä päivänä, ja sitä voi käydä ihastelemassa aina kuun loppuun asti. Esillä on kaikkiaan 20 teosta.
– Halusin tuoda näyttelyn juuri tänne, koska minusta psyykkistä sairastumista ei tarvitse hävetä. Ajattelin, että mitä sitä salaisuutena pitämään. Taulut kertovat, että masennuksesta voi selvitä. Ja kun olin huonoimmassa tilassa, jotkut sanoivat, ettei näitä kannattaisi edes julkistaa. Halusin tällä näyttelyllä näyttää heille vähän kieltä, että minä tein sen, hän toteaa.
Taulujen ohella näyttelyssä pääsee tutustumaan taitelijan työkaluihin, kuten maalaustelineeseen, maaleihin ja puhdistamattomiin pensseleihin. Näiden kautta Sangi halusi näyttää kävijöille sen kaaoksen ja luomisprosessin, mikä maalaamiseen liittyy.
Luova kaaos ja abstrakti ote hallitsevat Sangin akryylimaalausten ilmettä. Taitelija kertoo tavoittelevansa siveltimen avulla todellisuuden takana leijuvia todellisuuksia. Värit ovat teoksia yhdistävä tekijä, ja niitä on käytetty rohkeasti.
– Minulla maalaaminen alkaa aina siitä, että alan tehdä eri sävyjä paletille. Monesti voin viettää päivän vain värejä sekoitellen. Jokainen sävy tuo alun seuraavalle ja sävyt kertovat myös tunteen ja ajatuksen, hän kertoo.
Akryylivärien lisäksi tämä nuori nainen on kiinnostunut valokuvaamisesta. Kameralla tallennetut valonheijastukset, sadepisarat ja varjot toimivat usein inspiraationa maalauksille. Sangin valokuvia on tulossa näytteille Hailuodon kirjastoon marraskuussa.
Taidenäyttely ei ole Sangin ensimmäinen. Seitsemän vuotta sitten hän pystytti näyttelyn Lumijoen kirjastoon isoäitinsä, Riitta Maijan, kanssa. Tuolloin 10-vuotias Sangi oli tehnyt keramiikkaa ja akryylitöitä.
– Se oli hirveän jännittävää. Kävin joka ikinen päivä katsomassa ihmisiä, jotka olivat tulleet katsomaan teoksiani. Oli niin siistiä, että joku kävi niitä katsomassa, hän muistelee.
Nyt Sangi ei myönnä enää jännittävänsä näyttelyn vastaanottoa.
– Taide on taiteilijan luomaa ja se toinen puoli on katsojan silmässä. Se, miten teokset otetaan vastaan, ei riipu minusta. Isoäitini opetti tämän asenteen minulle aikoinaan.
Verenperintönä taiteellisuutensa saanut Sangi kertoo luomisen tarpeen kulkeneen hänen matkassaan lapsesta saakka. Hän uskoo, että teoksia tulee syntymään myös tulevaisuudessa.
– Kaikki ei ole vielä tullut ulos, hän hymähtää.