Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen tilannekatsaus toi Liminganlahden luontokeskukselle maakunnan muutosjohtaja Marjukka Mannisen, sote-vastuuvalmistelija Sirkku Pikkujämsän sekä maakuntajohtaja Pauli Harjun esittelemään muutosprosessin tämänhetkistä tilannetta. Tilaisuus oli suunnattu Lumijoen, Limingan, Tyrnävän, Hailuodon ja Muhoksen kunnille.
Yhtenä paikalle kokoontuneen väen mieltä askarruttavana asiana oli lähipalveluiden säilyminen. Huoli painoi ainakin sote-palvelunsa ulkoistaneen Lumijoen edustajien mieltä.
– Se on huolenaiheena, mitä saamme pitää tulevaisuudessa, Lumijoen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Eino Jakkula totesi ennen tilaisuuden alkua.
– Lumijoella on tehty sote-ulkoistus siksi, että on haluttu säilyttää omat lähipalvelut. Uhkakuvana on, että pystytäänkö sitä jatkamaan. Lumijoella on paljon pieniä lapsia ja isoja perheitä. Palveluiden hakeminen kauempaa olisi monille vaikeaa, pohti puolestaan kunnanjohtaja Paula Karsi-Ruokolainen.
Jakkula kuvaili sote- ja maakuntauudistusta reilun 2000 asukkaan Lumijoen kannalta kuormittavaksi lukuisine hankkeineen ja työryhmien perustamiseen. Hän arvelikin ihmisten olevan jo yleisesti ottaen väsyneitä uudistukseen liittyviin käänteisiin ja jatkuvaan soutamiseen ja huopaamiseen.
– Toivon mukaan nyt tulisi jo pian valmistakin, Jakkula muotoili.
Myös kunnanjohtaja Karsi-Ruokolainen uskoi kaikkien jo odottelevan kuumeisesti lainsäädännön valmistumista.
Avaussanoista vastannut Marjukka Manninen toi esityksensä alkuun tietoa Pohjois-Pohjanmaan tilanteesta. Kaikkiaan 30 eri kunnasta ja 400 000 asukkaasta koostuva maakunta on yksi nuorimmista, sillä sen keski-ikä on alle 40 vuotta. Ikääntyvien määrä tulee kuitenkin nousemaan voimakkaasti ja myös sote-kustannusten pelätään nousevan eksponentiaalisesti ikääntyvien määrän kanssa.
– Vaikka ollaankin lasten ja nuorten maakunta, täytyy asioihin reagoida, eikä ratkaisuja voida tehdä vasta sitten, kun on lämpimät housussa, huomautti Manninen.
Maakunta yhdistää 46 eri organisaatiota kahdeksi organisaatioksi, jotka tulevat toiminaan kaikkiaan 20 000 ihmisen työpaikkana ja järjestämään yli 400 000 ihmisen palvelut.
Tällä hetkellä kysytyimmät kysymykset liittyvät Mannisen mukaan käytännön puoleen: kuntalaiset kyselevät missä terveyskeskus tulevaisuudessa palvelee ja henkilöstö puolestaan missä he työskentelevät.
– Kaikista konkreettisimpiin kysymyksiin ei ole vielä antaa vastauksia. Strategia- ja palveluverkkotyön kautta alkaa hahmottua palveluverkko. Siihen pohjamateriaalia tuottavat muun muassa meneillään olevat alueelliset simuloinnit. Jos yleiset aikataulut pitävät, henkilöstölle on luvattu tieto konkreettisesta työn tekemisen paikasta syksyllä 2019.
Uudistuksen myötä maakunnille ei siirry ainoastaan vastuu palveluiden järjestämisestä vaan myös niihin kuuluva kiinteistöomaisuus. Maakuntien tilakeskus tulee hallinnoimaan kiinteistöjä. Mannisen mukaan alustavat vuokrakustannusarviot on tehty joviaalilla otteella ja lopputulos on liian raskas.
– Näillä näkymin kiinteistökulut lisääntyisivät jopa 20 prosenttia, muutosjohtaja tarkensi.
Uudistuksessa eletään nyt esivalmistelun aikaa ja väliaikaishallintoon siirrytään sitten, kun lainsäädäntö astuu virallisesti voimaan.
– Nyt näyttää siltä, että lait käsitellään vasta kesän jälkeen. Maakuntavaalit voidaan järjestää puoli vuotta siitä, kun lait tulevat voimaan. Maakunta puolestaan saadaan hallitusti toimintaan vajaan vuoden kuluttua valtuustojen aloittamisesta, Manninen avasi aikataulua.
Valmistelua tehdään Pohjois-Pohjanmaan osalta noin 50 henkilön voimin. Valtakunnallinen valmistelutyö on saanut kritiikkiä siitä, että valmistelua viedään eteenpäin ennen lainsäädännön valmistumista. Mannisen mukaan juna on syytä pitää liikkeessä.
– Jos valmistelu pysäytetään nyt, se on hankala käynnistää uudelleen. Koko Suomen koneisto on pysäytetty tämän ääreen. Nyt ei olisi syytä painaa jarrua vaan kaasua. Tässä ollaan ison muutoksen äärellä, ja ihmiset tekevät muutoksen – asenne ratkaisee.
Limingassa vierailleet muutosjohtajat kokivat kuntiin jalkautumisen osoittautuneen hedelmälliseksi. Asiantuntijat ovat päässeet antamaan kuntapäättäjille vinkkejä siitä, mihin asioihin kuntatasolla kannattaa kiinnittää huomiota ja vastaavasti löytäneet tärkeitä yhteyshenkilöitä ja keskustelukumppaneita.
Kiertueen aikana Manninen on huomannut, että perusinfolle on edelleen tarvetta. Yhtenä tavoitteena olikin murtaa virhekäsityksiä, joita maakunta- ja sote-uudistuksen ympärille on rakentunut.
– Liikenteessä on paljon väärää tietoa. Ei tehdä tästä tähtitiedettä, kun se ei kerran sellaista ole, Manninen toivoi.
Yhdeksi huolenaiheeksi on noussut muun muassa palveluiden saatavuus. Huolten vakuutettiin olevan osin turhia.
Valmisteilla olevan valinnanvapausluonnoksen mukaan jokainen voi valita itselleen oman sote-keskuksen ja lisäksi hammashoitolan erillisellä valinnalla. Neuvolapalvelut, kouluterveydenhoidon ja vaativammat sote-palvelut toteuttaa sen sijaan liikelaitos.
Sirkku Pikkujämsän mukaan vieläkin usein kysytään, miksi sote-uudistus ylipäätään käynnistettiin.
– Nykymallissa kansalaiset eivät saa palveluja tasa-arvoisesti. Myös digitalisaatiota ei ole täysin hyödynnetty. Suomen talous ei kestä tämänkaltaista sote-kustannusten nousua. Nykymalli ei ole vaihtoehto, Pikkujämsä alleviivasi.