TYRNÄVÄ Maanantain jälkeen Kuulammen koulun oppilaat voivat ylpeinä todeta olevansa maakunnan ainoita ruoka-agentteja. Agenttien joukkoon päässeet Kuulammen koulun oppilaat Iikka Mutanen, Dina Kuparinen ja Noora Tikkanen kertoivat kuulleensa koulutuksesta oppilaskunnan kautta.
– Meiltä kyseltiin vapaaehtoisia, ja sitten tulin tänne, koska kuulin sanan ruoka, Iikka Mutanen nauraa.
Ihan ensimmäiseksi agentit eivät tosin päässeet syömään, vaan heidän oli yhdessä mietittävä kouluruokailun kehittämistä Tyrnävällä. Sen jälkeen ateriakin piti valmistaa itse.
– Emme olekaan aikaisemmin tehneet kalapuikkoja tuoreesta kalasta, Dina Kuparinen ja Noora Tikkanen totesivat poistaessaan ruotoja kuhafileistä.
Tyrnäväläisoppilaat taitavat olla paitsi maakunnan myös koko pohjoisen Suomen ainoat ruoka-agentit. Ruokatieto yhdistyksen järjestämiä ruoka-agenttikoulutuksia järjestetään tämän vuoden aikana ainoastaan kahdeksan, ja muut koulutustilaisuudet pidetään Etelä-Suomessa.
– Agenttikoulutus päättää pari vuotta sitten alkaneen ruokatiedotushankkeen. Hankkeen tavoitteena on ollut lisätä tietoisuutta sekä ravitsemuksesta että kouluruokailusta, työpajan vetäjä Emilia Myllyviita kertoo.
Mitä agentit sitten tekevät, jos heidän tehtävänään ei ole valvoa kouluruuan laatua?
– Agentit levittävät edelleen kouluruokailuun iloa ja huolehtivat siitä, että ruokailun ilo myös kehittyy. He voivat esimerkiksi kiinnittää huomiota kouluruokalan sisustukseen tai ruokailun meluisuuteen, Myllyviita kertoo.
Jatkossa Kuulammen ja Murron kouluilla ruoka-agentit kokoontuvat kerran kuussa keskustelemaan ja pohtimaan kouluruokailun kehittämiskohteita. Työryhmiin kuuluu oppilaiden lisäksi opettajia, koulujen rehtorit ja ruokahuollon henkilökuntaa. He muodostavat siis agenttiryhmän.
– On hyvä, että agenttiryhmässä on sekä oppilaita että opettajia ja muuta koulun henkilökuntaa. Silloin ryhmään saadaan mahdollisimman monenlaisia näkemyksiä.
Agenttikoulutus saatiin Tyrnävälle kotitalousopettaja Marja-Kaisa Varosen kautta. Hän osallistui syksyllä koulutuspäivillä ruoka-agenttityöpajaan itse.
– Innostuin siitä heti ja saimme sovittua koulutuksen tännekin. Koulutus ei myöskään jää oppilaisiin. Illalla pidämme vielä lähialueen opettajille toisen koulutuksen, joten hekin pääsevät osallistumaan toimintaan.
Koulutukseen on Emilia Myllyviitan mukaan ollut tarvetta. Suomen kouluissa on hänen mielestään lähtökohtaisesti hyvää ja ravitsemuksellisesti oikeanlaista ruokaa. Ruokailukulttuurissa on kuitenkin kehittämisen varaa.
– Kun vertaan kouluruokailun määrää omiin kouluaikoihini, niin se on vähentynyt. Nuoret eivät enää syö kouluissa, vaan napostelukulttuuri on voimistunut. Välitunneilla haetaan kaupoista välipalaa ja lämmin ruoka jätetään väliin.
Yksi tapa vaikuttaa tähän kehitykseen on siis muuttaa itse ruokailutapahtumaa.
Moni asia on hyvin Tyrnävän koulujen ruokailuissa, ainakin koulutuksessa käydyn keskustelun perusteella. Agenttikoulutukseen osallistuneiden mielestä kouluilla on onnistuttu ruokailun ajoittamisessa. Myös ravintola on viihtyisä, seura on hyvää ja ruokaakin riittää. Havainnot totesi todeksi myös Emilia Myllyviita.
– Kävin itsekin syömässä koululla ja ravintola vaikutti mukavalta. Ruoka oli todella hyvää, hedelmäistä kanakastiketta ja kauraa. Lisuke oli paikallista kauraa, mikä oli aivan mahtavaa.
Mutta löydettiinpä agenttikoulutuksessa muutamia kehittämiskohteitakin. Näihin kuuluivat liian pitkät jonot, mausteet, meluisuus ja biojätteen määrä.
– Agenttien toiminta siis jatkuu, vaikka koulutuksia ei enää järjestetäkään tämän vuoden päätyttyä.