1980-luvulla Kempeleeseen puuhattiin muistomerkkiä luutamummoille. Muistomerkkihanke kuitenkin haudattiin kaikessa hiljaisuudessa todennäköisesti luutatehtailuun liitettyneen häpeän tunteen vuoksi.
Luutatehtailu oli laajimmillaan 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, mutta täysissä voimissaan vielä 1940-luvulla. Merkittävin luudanvalmistusalue ulottui Kokkokankaalta Ketolanperälle, Rajakorpeen ja aina Tyrnävälle ja Liminkaan saakka. Laajimmillaan luutien valmistaminen oli lähes jokaisen mökkiläisen lisäansio. Pitkään luutamummo ja ”luutatehdas” -nimittelyä pidettiin Kempeleessä kuitenkin jopa loukkaavana.
– Olisiko aika muistomerkille nyt kypsä? Minusta tällaiset henkilöt ansaitsisivat sellaisen, tuumaa Hanna Sarkkinen.