Puoli vuosisataa sitten Kempele oli muutaman tuhannen asukkaan, paljolti luontaistalouteen perustuva maaseutukunta. Yhteiskunnan ja sen rakenteiden muutoksen myötä kunnan kehityspolku on ollut hämmentävän huikea nykyaikaiseksi teknologian ja liike-elämän yhteisöksi.
Kehityksen on mahdollistanut tulevaisuuteen suuntautunut väestö ja väestön keskuudesta valitut kunnallispäättäjät. Itse olen juuri Pyhännältä muuttanut, Kempeleen uusi asukas. Alueellista kehitystä seuranneena henkilönä olen havainnut samankaltaisia kehityksen piirteitä entisen ja nykyisen kotikuntani kesken. Molemmat yhteisöt ovat menestyviä suunnannäyttäjiä nykyisestä ja tulevaisuuteen suuntautuvasta kehityksestä.
Nyt Kempele on ison uudistumisharppauksen edessä, muuttaako hallinnollista rakennetta kunnasta kaupungiksi? Kuntapäättäjät ovat haastaneet myös meidät kuntalaiset vastuuseen ratkaisun tekemisessä, erityisen kaukonäköistä on ollut nuorten haastaminen osallistumaan oman sukupolvensa tulevaisuuden kehittämiseen.
Yhteiskunnan rakenteiden muutoksen myötä olemme siirtyneet jatkuvasti yhä suurempiin hallinnollisiin yhteisöihin. Meille useimmille on tärkeä tunnistaa oma yhteisömme, kuulua johonkin, tunnistaa identiteettimme. Nyt meneillään olevan maakuntauudistuksen myötä tämän tunnistaminen on entistäkin tärkeämpää.
Kehityksen myötä syntyy uutta luonnollista kilpailua paikallisista vetovoimatekijöistä. Paikkakunnan imagolla tässä kisassa suuri merkitys kun yritykset ja ihmiset tulevaisuuttaan suunnittelevat. Kempeleellä on luontaiset edellytykset vahvistaa olemassa olevia menestystekijöitään, joille kaupunkinimitys antaa vahvan signaalin tavastamme ajatella ja tehdä päätöksiä.
Nykyisille ja tänne muuttoa suunnitteleville perheille on ensiarvoisen tärkeä viesti kunnallisen päätöksenteon kyvystä, palveluiden järjestämisestä ja yhteisön elinvoimasta. Yritysmaailma ja liike-elämä tunnistavat herkästi, ovatko rakennustelineet jatkuvasti uusien hankkeiden nurkalla. Tästä ja sijainnistamme johtuen syntyy asumisviihtyvyyden, yrittämisen ja jatkuvasti kehittyvän yhteisön henki.
Tämä päivä on huomenna eilinen. Nyt on nuorten aika astua esille ja ilmaista mielipide mihin suuntaan Kempelettä kehitetään: Jatketaanko nykyisellä mallilla, vai olemmeko nuorekkaasti kehittyvä kaupunki?
On sanottu: ”asiat ovat niin kuin näyttää olevan”, mutta tuskin on haittaa jos asiat ovat todellakin siten kuin näyttää olevan, eli Kempeleestä kaupunki 2020.
Mielestäni on tavattoman tärkeää, olemmeko oman kehityksemme suunnan näyttäjä, menemmekö etunojassa eteenpäin, vai jumitummeko seuraajan rooliin. Tänään ystäviä, huomenna ystäviä!
Kannustavin terveisin