KEMPELE Luther rakasti musiikkia. Se ainakin tuli selväksi Kempeleen seurakunnan sunnuntaina järjestämässä reformaation merkkipäivässä.
Paneelikeskustelussa Lutherin ja reformaation välistä yhteyttä pohtineet toimittaja Risto Nordell, jumalanpalveluselämän kouluttaja Juhani Holma ja urkulehtori Christian Ahlskog totesivat Lutherin olleen aikoinaan vallankumouksellinen mies.
– Ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa opetettiin samoin. Musiikki ei saanut herättää tunteita, vaan se oli ensisijaisesti rukousta. Lutherille musiikki oli kuitenkin tärkeää, ja hänen ansiostaan musiikillinen painopiste alkoi siirtyä vähitellen Etelä-Euroopasta Saksaan ja varsinkin Pohjois-Saksaan.
Lutherin ja sitä kautta reformaation vaikutus musiikkiin oli merkittävä, sillä Lutherin tavoitteena oli lisätä seurakuntalaisten osallisuutta jumalanpalveluksissa etenkin laulamalla virsiä. Tavoite oli tuohon aikaa vaikea toteuttaa. Seurakuntalaiset osasivat hädin tuskin laulaa kahta tai kolmea virttä.
– Saksalaisia kyllä laulatti, mutta yhteislaulua he eivät osanneet. Kaikilla ei ollut myöskään lukutaitoa. Nämä asiat siis vaikuttivat taustalla, Juhani Holma kertoi.
Laulukulttuurin hidas omaksuminen harmittikin hieman Lutheria Holman mukaan. Hän uskoikin, että nykyinen tapa toteuttaa messuja olisi miellyttänyt tätä.
– Luulen, että Luther olisi liikuttunut Kempeleenkin messusta. Hän olisi saattanut tulla kiittämään siitä ja varsinkin seurakunnan osallistuminen olisi tehnyt häneen vaikutuksen.
Keskustelussa Luther paljastui myös yhdeksi ensimmäisistä teologeista, jotka ymmärsivät musiikkia. Christian Ahlskog tosin muistutti myös muitakin musiikkiteologeja löytyvän ennen Lutheria.
– Augustinus oli nähdäkseni ensimmäinen musiikkiteologi, joka pohti musiikin estetiikkaa.
Reformaation ja Lutherin lisäksi päivän aikana ennätettiin käsitellä Bachin ja musiikin merkitystä sekä nykyistä messumusiikkia. Keskusteluja rytmittivät laulut ja musiikkiesitykset. Christian Ahlskogin urkuvartin lisäksi kuultiin Sofia Magdalenan ja Kaukametsän kamarikuoron kuorokonsertti.
– Etukäteen oli vaikea arvioida, miten aihe kiinnostaisi seurakuntalaisia. Klassinen musiikki kun ei välttämättä kiinnosta paljon muita kuin sen harrastajia. Väkeä näyttää kuitenkin olevan mukavasti, Vesa Äärelä totesi tilaisuuden kahvitauolla.
Idean tilaisuudesta seurakuntaan toi Äärelän mukaan kanttori Taru Pisto, joka oli osallistunut vastaavan kaltaiseen tilaisuuteen Saksassa.
– Nyt kun olemme järjestäneet ensimmäisen tämäntyyppisen tilaisuuden voimme miettiä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Seurakuntalaisten toiveet ja tarpeet ratkaisevat, järjestämmekö jotakin vastaavaa uudestaan.
