Turkinkyyhkyn sopeutuminen Suomen oloihin näyttää olevan varsin hidasta. Vaikka runsastuminen alkoi jo muutamia vuosikymmeniä sitten, sen esiintymisen pääpaino on yhä eteläisellä rannikko alueella. Lapin pesinnät ovat olleet varsin harvassa. Sen sijaan Kokkola-Oulu kaistaleelta löytyy jo ainakin muutamia kymmeniä kyyhkyjä.
Turkinkyyhky on helppo laji havaita, sillä linnut eivät juuri pesi muualla kuin ihmisen muokkaamassa ja rakentamissa kulttuuri ympäristöissä, täten lintujen yksilömäärät on verraten helposti laskettavissa.
Turkinkyyhky on edelleen harvalukuinen ja sen nimi esiintyy yhä erilaisissa suomen uhanalaisten lintujen luetteloissa.
Karkeasti arvioiden pesivä parimäärä on vain noin 200-300 paria.
Turkinkyyhkyä, kuten myös turturinkyyhkyä, kannattaa etsiä kaupunkien puluparvista, sillä se muistuttaa käytökseltään ja elintavoiltaan kalliokyyhkyä, eli pulua. Turkinkyyhkyn pesiä voi löytää talojen rakenteista, ikkunalaudoilta ja ullakoilta.
Niin turkinkyyhky, kuin myös samankokoinen ja yhtä harvinainen turturinkyyhky viihtyvät erityisesti maatilojen ja peltojen läheisyydessä. Maatiloilta löytyy runsaasti sopivia rakennuksia pesintään ja pelloilta siemeniä ravinnoksi.
Keväisin ne kujertavat jo maaliskuussa rakennuksien antenneilla tai puiden oksilla matalaa soidinkujerrusta. Myös korkealle kohoava soidinlento on varsin näyttävä tapahtuma.
Turkinkyyhkyt talvehtivat Suomessa ja pääsevät aloittamaan lisääntymiskautensa varhain.
Vaikka pesueita voi olla kesässä kolme tai neljä, se ei ole auttanut juuri linnun levittäytymisessä Suomeen. Suurin osa Suomeen tulleista turkinkyyhkyistä näyttää levinneen meille kaakosta, sillä lajilla on ollut pieniä 10-20 linnun yhdyskuntia Kymenlaakson alueella. Lounaisen Suomen linnut ovat taasen tulleet osin Ruotsista, missä lintu näyttää olevan paikoitellen hyvinkin yleinen.