Luo­mu­pe­ru­nan vil­je­ly­pin­ta-ala on las­ke­nut Poh­jois-Poh­jan­maal­la – Kas­vi­tau­dit voivat tuhota koko sadon, mikä ra­joit­taa vil­je­ly­in­toa

Rantalakeus

Luomuperunatilojen määrä on laskenut Pohjois-Pohjanmaalla. Perunantutkimuslaitoksen tutkijan Anna Sipilän mukaan maakunnassa luomuperunaa viljelypinta oli vain 19 hehtaaria viime vuonna. Edellisvuoteen verrattuna viljelypinta-ala on laskenut peräti 40 prosenttia. Tuolloin viljelyala oli suuruudeltaan vielä 30 hehtaaria.

Tutkija näkee nopeaan laskuun muutamia merkittäviä syitä. Sadon vaihtelu tekee markkinoinnista hankalaa, sillä markkinat ovat jo valmiiksi rajalliset. Vielä markkinointiakin merkittävämpi syy luomuperunan viljelyn laskuun ovat haastavat kasvatusolosuhteet.

– Luomuperunan viljelyssä suurin ongelma on sadon hankala ennustettavuus. Se riippuu hyvin voimakkaasti kesän säästä.

Kuluva vuosi on ollut luomuperunan tuotannon näkökulmasta erittäin hyvä. Maaperä on ollut kuivaa, eikä perunarutto ole päässyt leviämään sen ansiosta. Edeltävä vuosi 2017 sen sijaan oli täysin päinvastainen kasvatusolosuhteiltaan.

– Kelit olivat kylmät ja kosteat, minkä seurauksena perunaruttoakin oli paljon. Kyseessä oli siis kaiken kaikkiaan aika huono vuosi.

Perinteiseen perunan viljelyyn verrattuna kasvitaudit ja etenkin perunarutto ovat avainasemassa. Kemiallinen torjunta pitää taudit kurissa, mutta luomuviljelyssä torjunta-aineita ei voi käyttää. Sato on siis hyvin herkkä erilaisille taudeille.

– Ruttoa paremmin kestäviä lajikkeita kyllä on. Niitä myös kehitetään koko ajan. Uusia ruton kestäviä lajikkeita ei kuitenkaan ole vielä saatavilla, Anna Sipilä kertoo.

Luomuperunan viljelyssä taudit voivat tuhota koko sadon, mikä rajoittaa tehokkaasti viljelyintoa.

– Viljelykierto ei näytä olevan riittävä keino sadon suojelemiseksi taudeilta.

Haastavista kasvuolosuhteista huolimatta valtakunnallisella tasolla luomuperunan osuus tuotannosta on kasvanut jonkin verran. Vuonna 2015 luomuperunaa tuotettiin alle 5 miljoonaa kiloa. Kaksi vuotta myöhemmin osuus oli noussut jo 9 miljoonaan kiloon. Viime vuonna määrä oli jo 13,5 miljoonaa kiloa.

Vaikka luvut ovat noususuunnassa, se ei ole paljon suhteutettuna perunan kokonaissatoon. Luomuperunan osuus siitä oli viime vuonna 2,2 prosenttia.

– Suurin osa luomuperunasta tuotetaan Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Alueista Kristiinankaupunki on merkittävin. Siellä kasvatetaan iso osa Suomen ruokaperunan tuotannosta.

Pohjois-Pohjanmaalla ruokaperunan viljely on huomattavasti pienimuotoisempaa. Perunaa viljellään Sipilän näkemyksen mukaan lähinnä lähialueen käyttöön ja tarpeisiin.

Luomuperunan myynti on tutkijan mielestä pitkälti kiinni siitä, saadaanko sitä markkinoitua kaupoilla. Tuottajilta ja kuluttajilta tulevat viestit ovat nimittäin ristiriitaiset.

– Tuottajat valittelevat usein sitä, ettei luomuperunalle ole kysyntää. Samanaikaisesti kuluttajilta ja suurkeittiöistä tulee viestiä, etteivät he tiedä, mistä luomuperunaa saa, Anna Sipilä havainnollistaa.

Kysyntä voi olla myös maantieteellisesti rajautunut. Helsingissä luomuperunaa osataan kysyä, mutta Pohjois-Pohjanmaalta ei välttämättä osata lähteä myymään ja markkinoimaan omia perunoita.

Kuluttajien tietoisuuskin voi olla pienimuotoinen harha Sipilän mukaan.

– On vaikea sanoa, minkä verran kuluttajat tietävät tuotannosta. He eivät oikeasti välttämättä osta luomua, vaikka niin sanovatkin tutkimuksissa. Monet ottavat sen helpomman version ostoskärryyn.