MUHOS TYRNÄVÄ Perunannostopäivä on venynyt pitkäksi ja hyytävä pohjoistuuli on hiipinyt luihin ja ytimiin saakka, mutta hymy parin nuoren maajussin kasvoilta ei ole hyytynyt. Hehtaarin suuruiselta koepalstalta Muhoksen Laitasaaresta, Alakedon tilalta on juuri noussut parikymmentä tonnia varsin tasalaatuista luomuperunaa.
– Lady Feliciaa. On muuten aivan älyttömän hyvä ruokaperuna. Talon naisväki keitti siitä justiinsa maailman parhaan nakkikeiton, kehaisee muhoslainen Veli-Jaakko Keränen.
Keräsen bisneskumppani, tyrnäväläinen Sami Anttila nyökyttelee vieressä ja huomauttaa, ettei Lady Feliciasta kokattu muusikaan ollut hullumpaa.
– Toimii myös nuotiossa paistettuna. Eilen testattiin, Alakedon tilan vanhempi isänsä Jorma Keränen kailottaa kauempaa pellolta.
Uskottava siis on, että kyseessä on hyvä peruna.
Kuten kaikki Veli-Jaakko Keräsen parhaat ideat, myös luomuperunaviljelijäksi ryhtyminen syntyi moottorikelkkaillessa.
Vastikään muhoslaisen maatalousyhtymä Alaketo -nimeä kantavan emolehmätilan ohjakset käsiinsä ottanut Keränen pureskeli ensin luomuperuna-ajatusta itsekseen, kunnes päätti kilauttaa Lapin ammattikorkeakoulun luonnonvara-alalta tutulle koulukaverilleen, Sami Anttilalle.
– Kysäisin Samilta, että pistettäisiinkö yhteistuumin kokeeksi luomuperunaa peltoon, kun siitä kerran tuntuu olevan alueella kysyntää enemmän kuin tarjontaa. Sami tuumasi heti, että mikä jottei.
Luomuperunanviljelijäksi ryhtyminen oli kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty.
– Kannatusta idealle tuli kyllä joka suunnasta, mutta varsinaista informaatiota luomuperunaviljelyn vaatimuksista oli tarjolla hyvin vähän. Tarvittava tieto piti raapia kasaan vähän sieltä sun täältä.
Tiedonhankinnan haasteista huolimatta kuokka päästiin iskemään Laitasaaren peltoon kuluvan vuoden keväänä.
– Täällä on ollut varsin nostalginen fiilis, sillä Alakedon tilalla on viljelty ruokaperunaa viimeksi kaksikymmentä vuotta sitten, Keränen sanoo ja jatkaa:
– Koko satokaudesta jäi hyvä fiilis ja pieni luomuperunatiimimme on toiminut moitteettomasti. Minulla on pellot ja luomustatus, Samilla puolestaan kalusto ja varastot.
Peltoa Tyrnävän Markkuulla vanhaa Kerttulan vilja- ja perunatilaa luotsaavalta Anttilalta löytyy omasta takaakin, mutta luomuperunan viljely ei tule Tyrnävällä kysymykseen.
– Tai ainakin se on erittäin haastavaa, sillä Tyrnävä kuuluu high grade eli korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueeseen. Hg-statuksen saavat vain sellaiset alueet, joilla ei esiinny tai sieltä on kyetty poistamaan perunan vaaralliset kasvintuhoajat. On siis selvää, että myrkytön viljely nähdään alueella uhkana, Anttila selittää.
Anttila ja Keränen aikovat pysyä luomuviljelyksineen hg-alueen ulkopuolella Muhoksella jatkossakin, ainakin toistaiseksi.
– Täällä Laitasaaressa viljelysala on mahdollista ainakin kymmenkertaistaa, ja sen me aiomme myös tehdä, Keränen ja Anttila intoilevat ja kertovat tavoitteekseen saada yhteistyönä viljelty luomuperuna mahdollisimman laajasti kuluttajien kädenulottuville koko Oulun seudulla.
Anttilan ja Keräsen tämän syksyn Lady Felicia -satoa on saatavilla Tyrnävän perunamarkkinoilta.
– Viidellekymmenelle ensimmäiselle potunostajalle on luvassa kaupantekijäisiksi ilmainen ämpäri, miehet vinkkaavat.
Se, mitä lopulle sadolle tapahtuu, on vielä kysymysmerkki.
– Nähtäväksi jää, säkitetäänkö.
Keräsen ja Anttilan luomuperuna varastoidaan Tyrnävällä Kerttulan tilalla, luomumääräysten mukaisesti erillään Kerttulan tilan tavanomaisesta perunasta.
– Luomuviljely on tarkasti valvottua hommaa. Valvojat vierailevat tiluksilla pari kertaa vuodessa tarkastamassa, että kaikki on kunnossa, Keränen kertoo.
Vaikka luonnonmukainen viljely on tavallista työläämpää, nuoret maajussit ovat vakuuttuneita, että lopputulos on kaiken vaivan väärti:
– Luomu on ympäristöystävällistä, terveellistä ja laadukasta ruokaa, ja sen ovat hoksanneet myös kuluttajat. Uskomme, että luomun suosio tulee tulevaisuudessa vain kasvamaan. Siitä, että saadaan puhdasta ruokaa läheltä, ollaan tänä päivänä valmiita myös maksamaan, he toteavat.
