LUMIJOKI Kun Lumijoen uusi koulu valmistuu, tulee siitä suurella todennäköisyydellä valtakunnallinen puheenaihe ja käyntikohde. Hirrestä rakennettava koulu nimittäin toteutetaan suomalaiseen, hyväksi havaittuun hirsirakennusperinteeseen nojaavilla ratkaisuilla.
Kehitysjohtaja Janne Jokelainen kiteyttää koko hankkeen ideaksi, että koulun on oltava terve rakennus koko käyttöikänsä ajan.
– Saamme terveellisen, perinteisen hirsikoulun modernilla oppimisympäristöllä. Se sopii hyvin koulualueen vanhojen, suojeltujen puurakennusten viereen.
Kahdesta opetustiloja sisältävästä hirsirakennuksesta ja niiden väliin jäävästä aula-, opettajanhuone- ja wc-tiloista muodostava kokonaisuus korvaa nykyisen sisäilmaongelmaisen kivikoulun. Uuteen kouluun siirtyvät yhtenäiskoulun 2.-5. -luokat ja alakoulun erityisopetusluokka.
Kunnanhallitus käsittelee tarjouspyyntöasiakirjat ensi viikon maanantaina. Tavoitteena on hyväksyä hankkeen urakoitsija kesäkuun puolessa välissä. Työt voisivat käynnistyä heinäkuun lopulla ja oppilaat siirtyisivät uusiin tiloihin maaliskuun alussa.
– Alunperin ajattelimme, että koulu olisi valmis jo tämän vuoden elokuussa. Se on mahdotonta. Nytkin aikataulu on tiukka, mutta haluamme ennemmin antaa rakentamiseen kolme kuukautta lisäaikaa kuin kärsiä ongelmista seuraavat 30 vuotta, Jokelainen huomauttaa.
– Nyt rakennusaika on täysin riittävä, koska emme tee isoja, pitkää kuivumisaikaa vaativia betonivaluja.
Kokonaisvastuullisena urakkana (KVR) toteutettava hanke on harvinainen siksikin, että oululaisella LUO Arkkitehdit Oy:llä laaditut koulun viitesuunnitelmat ovat hyvin tarkat. Usein KVR-urakoissa annetaan paljon löysemmät suuntaviivat.
Vaikuttaako lumijokisten ratkaisu urakoitsijoiden innokkuuteen lähteä tarjouskilpailuun mukaan?
Kehitysjohtaja pitää mahdollisena, että osa urakoitsijoista haluaisi omalla suunnittelullaan löytää rakennukseen kustannustehokkuutta.
– Olemme vieneet itse suunnitelmat pitkälle, koska silloin saamme juuri ne asiat mitä haluamme. Uskon silti, että hanke kiinnostaa. Olemme jo olleet yhteydessä eri hirsivalmistajiin ja sieltä on osoitettu kiinnostusta.
Hirsi valikoitui rakennusmateriaaliksi suunnittelun alkumetreillä.
Uuden koulun sisätiloissa hirsiseiniä ei käsitellä lainkaan. Ulkoa ne verhotaan laudoituksella, mutta vasta vuonna 2021, kun hirsikerrat ovat ensin luonnolliseen tapaansa painuneet.
Koulu saa harjakaton pitkillä räystäillä.
800-neliöinen rakennus tulee seisomaan perinteisellä rossipohjalla – kantavalla tuulettuvalla alapohjalla – mikä estää maakosteuden pääsemisen rakenteisiin.
Lattiamateriaalina on puulankku – muovimattoja rakennuksesta ei löydy hakemallakaan. Koululaisten kengät jäävät jatkossa eteisiin niille varatuille paikoille.
Vesipisteet keskitetään kahden hirsirakennuksen välitilaan. Esimerkiksi luokkiin ei tule lainkaan juoksevaa vettä. Kolmella tilakokonaisuudella on jokaisella oma ilmanvaihto, eikä koneistoja piiloteta välikattojen sisään, vaan ne jätetään näkyviin. Tämä siksi, ettei pölyä kerääviä tilarakenteita synny koulun sisälle.
– Uskoisin, että koulurakennuksemme ratkaisut ovat poikkeuksellisia ja siksi asetumme perinteisessä hirsirakentamisessa maan kärkikaartiin. En tiedä, milloin viimeksi julkisiin tiloihin olisi rakennettu esimerkiksi lankkulattiaa, Janne Jokelainen miettii tyytyväisenä.
Kehitysjohtajan ilon voi lukea kasvoilta. Aiemmalla urallaan Jokelainen nimittäin työskenteli hirren parissa. Esimerkiksi 2000-luvun alussa hän oli mukana Oulun yliopiston tutkimuksessa, missä hirren käyttöä julkisessa rakentamisessa koetettiin saada liikkeelle.
– Jostain syystä kesti kymmenisen vuotta ennen kuin asia eteni. Nyt pää on auki. Se on hieno asia.
Hän ei näe syytä, miksei Lumijoella jatkossakin voitaisi suosia hirsirakentamista. Hintakaan ei ole este. Janne Jokelainen arvioi, että jos uusi koulu nykyisin vallalla olevalla tavalla betonista, olisivat kustannukset suurinpiirtein samat.
– Täytyy muistaa, ettemme tee täysin uutta koulua, vaan lisärakennuksen. Nyt ei rakenneta haastavia ja kalliita tiloja, vaan pelkkää opetustilaa. Siksi hintojen vertailu on hankalaa.
Lumijoen uuden koulurakennuksen arvioitu kustannus on miljoonasta kahteen miljoonaan euroa. Summa tarkentuu urakkatarjouksissa. Urakoitsijan valintapisteytyksessä laadulla on kuitenkin hintaa suurempia painoarvo.
– Emme tavoittele mahdollisimman halpaa ratkaisua. Hyvällä suunnittelulla olemme voineet tiivistää rakennuksen neliöitä. Turhaa aula- tai käytävätilaa ei tule.
Mikäli koulun suunnittelutyöhön olisi jäänyt enemmän aikaa, olisi rakentaminen voitu Jokelaisen mukaan hankkeistaa yhteistyössä esimerkiksi yliopiston kanssa. Näin projektiin olisi voitu saada hankerahaa.
Uuden koulurakennuksen sijoitukseen on vaikuttanut jo käytöstä poistetun, vuonna 1958 rakennetun kivikoulun olemassaolo. Piha-alueen rakentamisen osalta päästään etenemään vasta ongelmakoulun purkamisen jälkeen. Aikataulu on auki.
– Rakennuksen kertapoiston vaikutus budjettiin on noin puoli miljoonaa euroa. Se voidaan tehdä, kun kunnan talous antaa siihen mahdollisuuden. Toistaiseksi rakennus on paikallaan mahdollisimman pienillä käyttökustannuksilla. Lämmöt ovat jo minimissä.
Kivikoulun käyttö muuhun kuin opetustyöhön ei ole Janne Jokelaisen mukaan mahdollista.
– Siellä voisi olla lyhytkestoista toimintaa, esimerkiksi urheiluseurat voisivat rakennusta hyödyntää. Mutta kuka haluaa siellä toimia, kun sisäilman ongelmat tiedostetaan?
Kivikoulun perusongelma on lähtöisin jo rakennusvaiheesta. Tuolloin rakennus valmistui puupaalujen varaan. Jotta rakenne toimii, tulee puupaalujen olla pohjaveden alla. Jos vesi nousee, tulvii se kellariin.
– Lisäksi koulun ylemmistä osista on löytynyt ongelmakohtia yllättävistäkin paikoista. On vain arvailuja, mikä ongelmat on aiheuttanut.
Tulevana kesänä kunta aloittaa koulun pihapiirin suojelurakennusten korjaustoimenpiteet. Tutkimuksissa on paljastanut esimerkiksi, että vuonna 1935 alkujaan opettajan asunnoksi rakennetun niin sanotun pikkukoulun alapohjaa tulee kunnostaa. Lisäksi rakennuksen kattoa korjataan.
Vuonna 1880 rakennettu sekä vuosina 1890 ja 1900 laajennettu vanha koulupäärakennus on parhaimmassa kunnossa. Sen osalta kunta joutuu korjaamaan vain eteistiloja.
Kehitysjohtaja Janne Jokelainen lupaa, että vanhempia tiedotetaan rakennusprojektin etenemisestä säännöllisesti muun muassa sosiaalisessa mediassa.
– Meidän on laadittava hankkeelle tiedotussuunnitelma. Ihmisiä varmasti kiinnostaa hankkeen eri vaiheet, kun rakennustyöt pääsevät käyntiin.
Uuden koulun aikataulu
Kunnanhallitus käsittelee KVR-tarjouspyyntöasiakirjat kokouksessaan 8. toukokuuta.
Tarjoukset saadaan 6. kesäkuuta mennessä ja kunnanhallitus valitsee urakoitsijan 12. kesäkuuta.
Rakennustyöt käynnistyvät heinäkuun lopulla.
Koulun valmistumisen tavoiteaika on 28. helmikuuta 2018.
Oppilaat siirtyvät kouluun maaliskuun alussa 2018.