Lumijoki Kellonviisari näyttää sunnuntaina aamukahdeksaa. Kolme venekuntaa starttaa pyyntiin Lumijoen Varjakan satamasta. Aurinko hellii lähtijöitä. Meri on peilityyni.
Seppo Lainekallio ja Urho Korkala ehtivät seljälle ensimmäisenä. Kaksikko on tuttu näky näissä hommissa. Eläkeläismiehet lähtevät liikkeelle useamman kerran viikossa. Saalis fileroidaan kalastajien tukikohdassa Varjakan kalahallissa.
– Ehottoman hyvä paikka tämä halli, kehuvat miehet ennen pyyntiä ja kun palataan saaliin kanssa satamaan.
Toisenkin veneen miehet, Kauko Risto ja Seppo Pietilä, tuntevat nämä vedet. Ensimmäinen verkko lasketaan Maijalannokan kohdalle. Lähellä siintävät Törmäkari ja Etumatala.
Miehet pitävät tulijalle oppitunnin.
– Verkot lasketaan verkonlaskutelineestä. Ennen laskemista verkot kastellaan, että verkko juoksee hyvin, Pietilä neuvoo.
Kauko Risto on tekijämies pyynnissä, mutta ei kehuskele taitojaan. Metri toisensa jälkeen verkko katoaa syvyyksiin. Risto käy pyynnissä yksin, jos velipoika ei ennätä töiltään avuksi.
– Nämä ovat kukkuja, Pietilä selittää samalla kun Risto laskee jälleen uuden verkon kalasaalista odottamaan.
Pian merellä tanssii kukkulippurivistö. Satunnaiselle kulkijalle ne ovat mitä tahansa -lippuja, mutta nämä miehet tuntevat tarkkaan, missä ovat omat ja missä tutun kalaporukan kukkuliput.
– Merkkien pitää olla 1,20 senttiä meren pinnan yläpuolella.
Seuraavaksi esitellään tärkeä astia, palju.
– Yhdessä paljussa on kymmenen nippua. Normaaliverkko on 30 metriä pitkä. Kun nippuja on kaksi peräkkäin, se tekee 60 metriä.
Kauko Risto on kalastajasukua useammassa polvessa. Isä Viljo Risto ja isoisä Jalmari Risto ottivat elannon merestä. Samoilla askeleilla on nyt Kauko.
– Jalmarilla saattoi olla meressä 12 rysää parhaimpina aikoina.
Jo kymmenkesäisenä Kauko oli soutamassa kotiväen apuna. Pyyntivälineet olivat silloin eri toista.
– Tänään meillä on tarjolla kalaa luotaimen mukaan, mies sanoo ja antaa hymynpoikasen vierailla suupielessä.
Veden syvyys on tällä paikalla kolme ja puoli metriä.
Kahvitauolle mennään saareen. Valittavana ovat Rokko ja Hytti. Tänään valitaan Hytti.
Joukkoon liittyy myös Lumijoen Kalastajainseuran puheenjohtaja Paavo Kauppi. Miesten juttu siirtyy tärkeisiin asioihin.
– Rytiongelma on paha, mutta eihän ELY sellaista usko. Kun ryti lähtee liikkeelle, sitä on liikaa, ja verkkoonhan se tulee. Ja rannoille.
– Merimetsot on täälläkin suuri riesa. Tästä lausunnosta eivät kaikki tykkää, mutta täyttä totta tämä on. Kyllä kalamiehet sen tietävät.
– Norppa käy syksyllä siian pyynnin aikaan samalla apajalla kalastajien kanssa. Siika ja lohi kelpaavat norpalle. Onneksi näillä vesillä ei ole juurikaan hylkeitä.
– Lumijoen Varjakan edustalla voisi kehittää kalastusmatkailua. Meillä on hienoja saaria ja muutenkin upeat merinäkymät. Tätä kannattaisi kehitellä. Tästä voisi tulla oikea helmi Lumjoen matkailulle. Ja saisivathan jotkut siitä elantonsa.
Päivän saalis on hyvä, 235 kiloa ahventa ja päälle hauet ja pikkukalat.
Kalahalli on Lumijoen kalastajille tärkeä ennen ja jälkeen pyyntireissua. Sosiaaliset tilat ovat hyvät, mutta erinomaiset ovat myös työskentelyolosuhteet.
Illan päätteeksi pannulla paistuvat ahvenfileet. Eipä parempaa herkkua!
Ajatus lentää merelle. Ihminen on mitättömän pieni luonnovoimien keskellä. Hieno auringonpaiste katoaa hetkessä.
Nousee sumu ja ehtii tuuli.
Onneksi nämä miehet osaavat tehtävänsä.
Kyllä merelle pitää taas päästä. Meren tuoksu jää iholle ja sieluun.