Lumijoen kunnanvaltuusto käsitteli kunnan syyskuun jälkeistä talouden toteumaa. Kunnan toimintakate näytti 77,4 prosentin kertymää ja toimintatuottoja oli puolestaan kertynyt 460 000 euroa, mikä on 51,2 prosenttia budjetoidusta.
Toimintakuluja oli kertynyt 7,3 miljoonaa euroa, eli 77,4 prosenttia budjetoidusta.
Kuluissa on kuitenkin huomioitava sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistusopimuksen kustannukset, joka ovat laskuttamatta palveluntuottajalta.
Syyskuun lukujen jälkeen tilikauden tulos näytti olevan 0,5 miljoonaa plussalla. Kunnanjohtaja Paula Karsi-Ruokolainen kuitenkin painotti, ettei luku tule olemaan verotulokertymän huomioimisen jälkeen lopullinen.
Hän arveli Lumijoen tekevän nollatuloksen.
Kunnanvaltuusto hyväksyi tulovero- ja kiinteistöveroprosentit kunnanhallituksen esitysten mukaisesti. Tuloveroprosentiksi vahvistettiin 21,00 ja yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 0,95. Vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentiksi määrättiin 0,95, muiden kuin vakituisten asuntojen prosentiksi 1,15 ja rakentamattomien rakennuspaikkojen prosentiksi 6,00. Tuloveroa käsiteltäessä Karsi-Ruokolainen totesi kuntien valtionosuuksien pienentyneen kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen yhdellä prosentilla. Muutos ei kuitenkaan ollut niin suuri, että kunnanhallituksen tekemää päätösesitystä olisi lähdetty muuttamaan.
Talouden lukemista puhuttaessa Silvo Nybacka (vas.) nosti esiin kunnan käyttämättömiksi jääneet kiinteistöt ja niihin kuuluvat poistot, jotka ovat käyttämättä. Hän kysyi, onko käytöstä poistuneisiin rakennuksiin liittyviä taloudellisia riskejä huomioitu. Käyttämättöminä ovat vanha koulusiipi, Myllyranta sekä Pehkosen kiinteistö. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Eino Jakkula (kesk.) esitti, että tyhjillään olevien kiinteistöjen todellinen kirjanpitoarvo selvitetään kuukauden päästä pidettävään talousarviokokoukseen.
Kokouksen keskusteluasioissa nousi esiin pimeään vuodenaikaan liittyviä aiheita. Sirpa Hirvasniemi (kesk.) toi keskusteluun Toukolan leikkipuiston, jolla riittää käyttäjiä myös vähälumisen syksyn aikaan. Illat kuitenkin pimenevät nopeasti, minkä vuoksi puistossa touhutessa on oltava vähintäänkin otsalamppu mukana. Hirvasniemi kysyi olisiko alue kohtuudella valaistavissa. Valtuuston kokouksessa paikalla ollut vastaava kehitysjohtaja Ari Korkala kertoi, että kehitys- ja elinvoimalautakunta on laatimassa yleissuunnitelmaa virkistysalueille ja myös valaistusasia voitaisiin ottaa tässä yhteydessä esille. Korkala ei pitänyt valaistuksen järjestämistä mahdottomana ajatuksena.
Silvo Nybacka otti kokouksen päätteeksi puheeksi pienet pyöräilijät, jotka ajelevat kylänraitilla pimeillä pyörillä.
– Hämärällä ei näe pikkupyöräilijöitä, joista enemmistö ajaa ilman valoja. Vakavasti kannattaisi miettiä pyöränlamppuun investoimista, Nybacka vinkkasi.