Reilu viikko sitten nautin Lumijoen Metsästysyhdistyksen hirviporukan valmistamasta ja tarjoamasta hirvipaistista ja muista maukkaista antimista hirvipeijaisissa. Ja Lumijoen seurakunnan 100-vuotisjuhlassa nautittiin talkooväen valmistama mainio juhla-ateria. Kirkossa messussa hetkeä aiemmin jaettu ehtoollisviini ja -leipä olivat Lumijoella valmistettuja. Huippujuttuja kaikki!
Nämä tuovat mieleen Lumijoen kuntastrategian, jonka ”Hyvän elämän eväät tarjoava” -painopisteen yhtenä tavoitteena on terveelliset ruokailutottumukset lähiruoka huomioiden. Keinona tämän tavoitteen saavuttamiseksi on kunnan ateriapalveluiden osallistuminen ”Portaat luomuun”-hankkeeseen. Emme ole myöhässä, vaikka maa- ja metsätalousministeriön Lähiruokaohjelma hyväksyttiin valtio-neuvoston periaatepäätöksenä jo keväällä 2013 maamme yhdeksi ruokapolitiikan kärjeksi tavoitteena vuoteen 2020 mennessä:
lähiruuan tuotannon monipuolistus ja lisäys kysyntää vastaavaksi sekä osuuden kasvu julkisissa hankinnoissa
parantaa alkutuotannon, pienimuotoisen elintarvikejalostuksen ja myynnin mahdollisuuksia sekä lisätä ruuan ja ruokaketjun toimijoiden arvostusta
Lähiruoka on paikallisruokaa, joka edistää oman alueen taloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Lähi-ruoka tuotetaan ja jalostetaan alueen raaka-aineista sekä markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella. Tämä mahdollistaa lyhyet jakeluketjut. Toiminta asiakkaan lähellä, myönteinen vaikutus ympäristökuormitukseen sekä kauppojen ja ravintoloiden valikoimien lisäarvo ovat lähiruuan vahvuuksia.
Lähiruokaohjelman lisäksi myös luomualan kehittämisohjelma ”Lisää luomua..” on osa hallituksen toimenpiteistä, joilla kotimaista luonnonmukaista tuotantoa on monipuolistettu ja lisätty jo vuodesta 2013. Myönteisen kehityksen jatkumiseksi tavoitellaan luomupeltoalan kasvua 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Julkisen sektorin ruokapalveluissa tavoitteena on, että tarjottavasta ruoasta 20 % on luomua vuoteen 2020 mennessä. Ministeriön marraskuun 2018 tiedotteen mukaan luomualan ohjelma on nostanut luomun näkyvyyttä sekä tiivistänyt toimijoiden yhteistyötä ja antanut rohkeutta tarttua luomutuotantoon. Luomuviljelty peltoala on kasvanut kuudessa vuodessa noin prosentin/vuosi. Nyt luomuviljeltyä peltoalaa Suomessa on 12,8 % kaikesta viljelysmaasta. Luomuviljoista tärkein on kaura. Sen sato on noin puolet kaikesta maassa tuotetusta luomuviljasta. Luomun osuus on nyt noin 3 % maan viljantuotannosta. Luomupuutarha- ja perunantuotanto ovat kasvu-uralla. Kotieläintuotannossa ovat ykkösenä naudanliha ja maito. Mustikka, puolukka ja lakka ovat tärkeimmät luomukeruutuotteet.
Päivittäistavarakauppojen luomutuotteista myydyimpiä ovat hedelmät, maito ja muut nestemäiset maitotuotteet sekä vihannekset. Ammattikeittiöissä luomuruuan osuus on kasvanut, mutta käyttö on vielä ollut kaupan kasvua hitaampaa. Eniten käytettyjä ovat viljatuotteet, vihannekset, kasvikset, hedelmät ja marjat. Suomessa luomun käyttäjiä on jo noin kaksi miljoonaa. Aktiivisimpia käyttäjiä ovat 30-40-vuotiaat naiset ja lapsiperheet. Suomen puhdas kasvuympäristö on ainutlaatuinen vahvuus luomutuotannolle. Omilla valinnoillamme vaikutamme niin luomutuotannon kuin lähiruuan menestymiseen.
Koko Lakeuden seudulla lapset ja nuoret ovat avainasemassa luomu- ja lähiruuan tulevaisuudelle. Kun varhaiskasvatuksen ja opetuksen keittiöväki voi tarjota lähi- ja luomuruokaa, tulee se tutummaksi ja meillä on jatkossa kasvava joukko kotimaisuutta ja lähialueiden tuotantoa arvostavia tulevia kuluttajia.