Lumijoen kehitys- ja elinvoimalautakunta päätti, että kunnassa ryhdytään toimenpiteisiin sisäympäristötyöryhmän tekemän esityksen mukaisesti. Lumijoen vt. kehitysjohtaja ja rakennusmestari Ari Korkala kertoo toimenpiteitä linjatun kaikkiin muihin toimipisteisiin paitsi Ensilumen päiväkodille. Päiväkodin osalta tilannetta seurataan. Ensimmäisenä toteutetaan kunnanviraston oirekysely, joka tehdään viraston henkilökunnalle ja virastossa säännöllisesti vieraileville henkilöille. Kyselyn tarkoituksena on selvittää ne rakennuksen osat, joihin oireilu liittyy.
Hirsikoulun sisäilmatilanteeseen tartuttiin Korkalan mukaan opettajakunnan ilmaiseman huolen pohjalta.
– Koulujen alettua opettajakunta alkoi esittää, että ilman loppuu luokkatiloista. Sehän on kansankielinen ilmaisu sille, että luokan hiilidioksidipitoisuus nousee korkealle. Nyt meille ei tosin ole tullut tästä pitkään aikaan viestejä, Korkala huomauttaa.
Opettajien huoleen reagoitiin jo syyslukukauden alussa, jolloin terveystarkastaja teki mittauksen luokkatiloissa.
– Mittaushetkellä tulos ei ylittänyt missään luokassa 1500 yksikköä, mikä on yleisiin tiloihin tarkoitettu raja-arvo.
Vaikka tulos antoi viitteitä siitä, ettei ilmanlaadussa ole ongelmaa, sovittiin jo mittaushetkellä, että mittaus uusitaan ilmojen viilennyttyä ja koulurakennuksen lämmityskauden alettua. Korkalan mukaan mittauksen uusimista on alustavasti kaavailtu lokakuulle. Tarkkaa päivämäärää ei ole vielä sovittu, mutta tavoitteena on etsiä ajankohta, jolloin mittaus pystytään tekemään kaikista luokista 90 minuuttia kestävän tuplatunnin jälkeen.
Korkala arvelee, että elokuun lämpimillä säillä on voinut olla oma vaikutuksensa tuntemukseen hapen loppumisesta. Hirsikoulua ei ole mahdollista viilentää koneellisesti, joten huoneilman lämpötila on päässyt kohoamaan tavallista korkeampiin lukemiin. Lisäksi tuntemuksiin on voinut vaikuttaa hirsikoulun ilmanvaihtosysteemi, joka ei toimi koulun päärakennuksen ilmanvaihdon tavoin kellon mukaan.
– Hirsikoulun ilmastointiin on rakennettu anturit, jotka säätävät sitä puoliteholta isommalle, kun hiilidioksidipitoisuus alkaa nousta. Tämä voi saada huoneilman tuntumaan erilaiselta.
Korkala muistuttaa, että hirsikoulu on uusi rakennus, jonka säätöjen hienosäätö on vielä meneillään. Hirsitalon kohdalla ilmanvaihtoon vaikuttavat myös energiamääräykset.
– En kuitenkaan olisi pelokas sen suhteen, etteikö säätöjä saataisi siten onnistumaan, että käyttäjätkin ovat tyytyväisiä, Korkala vakuuttaa.
Peruskoulun päärakennuksen puolella sisäilmatilanteeseen liittyvänä kohtana ovat ilmanvaihtohormien juuret, joista oli päässyt sulamisvesiä yläpohjaan. Korkalan mukaan akuutit toimenpiteet on tehty heti, kun ongelma havaittiin. Vuotokohdissa olleet yläpohjan eristeet on vaihdettu ja korjattuihin kohtiin on tilattu tarkistus.
Pieni osa oppilaista on myös epäillyt saaneensa sisäilmaoireita luokkatiloista, joissa lattiamateriaalina on muovimatto. Suunnitteilla onkin nyt VOC-tutkimus sekä muovimaton alapuolisen betonin kosteustutkimus.
– Näiden tutkimusten avulla halutaan löytää vika tai sulkea pois epäilyjä. Tätä voisi verrata hankalan sairauden löytämiseen: eri tutkimuksilla suljetaan yksi sairaus kerrallaan pois, Korkala vertaa.
Lisäksi kunta selvittää, voisiko koulurakennuksen suljetun ja käytössä olevan puolen välille rakentaa kaasutiiviin, alipaineistettu tilan, joka ohjaisi ilmavirrat siten, etteivät ne kulkisi vanhalta puolelta uudelle.
– Suljetulle puolelle on nyt yhteys väliovien ja käytävien kautta. Käytöstä poistettu rakennuksen osa on erotettu rakennusmuovilla, eikä se ole 100-prosenttisen kaasutiivis. Selvitämme, onko mahdollista rakentaa näiden kahden osan väliin erottava rakenne, Korkala selventää.