LUMIJOKI Nuorisoseurantalon takana kuuluu hiljaista puheensorinaa. Takapihalta löytyy kolmen naisen muodostama ryhmä, joka taivuttelee tuoreita pajunoksia erilaisiin asentoihin metallikehikon ympärille.
– Itse asiassa on parempi, jos paju jää vähän jumiin ja lukkoon. Silloin se pysyy paremmin paikoillaan, projektia vetävä artenomi AMK Johanna Riepula pohdiskelee ääneen.
Tekeillä on Lumijoen Nuorisoseuran yhteisötaideteos, Lumijoen oma ”hiljainen kansa”, joka ei ainakaan alkuvaiheessa aivan kansalta näytä. Työn alla oleva metallikehikko muodostaa nimittäin linnun, ehkä kurjen muodon, ja sen rinnalle on tarkoitus tehdä risuista myös oma pesä.
– Mutta kyllä me jotain kansaakin tehdään, kunhan Johanna meitä tässä ensin opettaa. Teostahan voi tehdä vaikka pitkin kesää, talkoissa mukana oleva nuorisoseuran aktiivi Sirkka Kyrö naurahtaa, mutta varsin vakuuttava on hänen olemuksensa naurusta huolimatta.
Ei jää epäilystäkään, etteikö taideprojekti saa jatkoa.
Työnimenä nuorisoseuralaisten teoksella on ollut Hiljainen kansa, mutta toteutus on siis ollut vähintäänkin luova. Ja niin pitää ollakin Johanna Riepulan mielestä.
– Yhteisöllisissä hankkeissa ei saisikaan ryhtyä puskemaan läpi jotakin yhtä, ennalta määriteltyä ideaa. Tarkoitus on heittäytyä ja pallotella ideoita porukalla. Jos hyvin käy, yhteisöllinen taideteos ja sen rakentaminen alkaa elää omaa elämäänsä vaikka projekti päättyisi, hän toteaa.
Ideointi yhteisöllisestä taideteoksesta ja siinä toteutettavista aiheista käynnistyi jo huhtikuussa. Ideoita tulikin paljon. Keskusteluissa tuotiin esille nuorisoseurantalon historia tanssipaikkana, mutta myös kalastuksesta ja metsästyksestä syntyi ajatuksia teoksen aiheeksi. Väläyttipä joku tulevaisuuden näkökulmaakin eli valokuitukaapeleita yhteisöteoksen aiheeksi.
Hallitsevaksi teemaksi ideoinnissa nousivat kuitenkin joki ja linnut, joten niistä päätettiin lähteä myös liikkeelle. Nuorisoseuran taakse nouseva lintu ja pesä saavat pian seurakseen kivipuron, joka sijoittuu tienristeyksen tuntumaan.
– Kivipuro kuvaa Lumijokea. Lahjoituksena saamamme kivet saavat vielä pintaansa sinistä ja valkoista maalia, jotta teokseen saadaan elävyyttä, Johanna Riepula kuvailee.
Taideteos rakennetaan paikallisista luonnonmateriaaleista ja lahjoitustavaroista. Yhteisöprojektiin nuorisoseura sai rahoitusta Nouseva rannikkoseutu ry:n kautta. Sitä yhdistys haki jo keväällä Sirkka Kyrön mukaan.
– Halusimme saada tänne nuorisoseurantalolle jotakin näkyvää nähtävää kävijöille, hän perustelee hankkeeseen ryhtymistä.
Talkoita yhteisötaideteoksen parissa on pidetty viime viikosta lähtien. Tarkoituksena on ollut pitää talkootyön määrä inhimillisenä, jotta mahdollisimman moni osallistuisi myös teoksen tekemiseen.
– Homman pitää pysyä mukavana ja rentona kaikille. Jotkut haluavat käydä kaikissa talkoissa, toisille taas riittää tuntikin. Pääasia kuitenkin on osallistua yhdessä tekemiseen.
Vielä tämän viikon aikana kokoontumisia on, mutta avajaiset koittavat varsin nopeasti. Niitä vietetään keskiviikkona 31.7. kello 17.
– Juhla on varmasti hyvin epävirallinen. Kahvittelemme porukalla, ehkä on pieni puhekin. Ja kaiketi meidän pitää keksiä teoksille vielä nimi tai järjestää nimikisa niihin liittyen, Johanna Riepula suunnittelee.