LIMINKA Ensi vuoden talousarviokirjaan ei lopulta tullut euromääräisiä korjauksia vuoden viimeisessä valtuustossa, vaikka vihreiden Marjo Heikkinen ehdotti kolmen lastenhoitajan lisäämistä suurimpiin päiväkoteihin.
Heikkinen ehdotti asiaa jo kunnanhallituksessa, mutta sielläkin esitys kaatui äänestyksen jälkeen. Hän toi esille muun muassa huolen työntekijöiden kovasta kuormituksesta.
– Lastenhoitajat voivat tehdä myös sijaisuuksia, jolloin sijaiskulut pienenevät. Kustannukset olisivat noin 100 000 euroa.
Heikkistä säesti perussuomalaisten Asko Laukkanen, joka ehdotti, että yksi hoitajista voisi kiertää auttamassa myös vanhustenhuollon tiukilla olevaa henkilöstöä.
Tuomas Okkonen (ps) huomautti, ettei kunnalla ole varaa menettää yhdenkään työntekijän terveyttä.
– Henkilöstö on liian ylikuormitettua, hän totesi.
Useampi valtuutettu tyrmäsi esityksen. Liisa Kylmänen (kesk) muun muassa muistutti, ettei valtuustolla ole tarpeeksi ammattitaitoa sanoa mikä kunnan henkilöstöryhmä on lujimmilla.
– Meillä ei ole ylimääräistä jakovaraa. Nyt pitää antaa viranhaltijoille mahdollisuus kehittää toimintaa. Lisähenkilökunta ei automaattisesti vähennä sairauspoissaoloja.
Keskustan ryhmäpuheenjohtaja Kalevi Nevala sanoi puolueensa arvostavan päiväkodeissa tehtävää työtä, mutta hän arvosteli tapaa tuoda esitys budjettikäsittelyyn.
– Hyvä ja fiksut esitykset pitäisi tuoda jo aiemmin prosessissa esille. Ei loppuvaiheessa valmistelun ohi.
Eila Paavola (kesk) huomautti, ettei sijaisia ja korvaavia tekijöitä esimerkiksi sairauspoissaolojen paikkaamiseen ole helppo saada, sillä vapaita työntekijöitä ei yksinkertaisesti ole. Hän kertoi itsekin eläkeläisenä menevänsä tekemään tuurausta jouluaikaan.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Ylönen (kesk) totesi budjetin olevan hyvin tiukka ja toivoi, ettei sitä revittäisi enää auki.
– Tällä hetkellä olemme varautuneet yhden prosentin palkankorotuksiin. Kuntapuolella painetta on enemmänkin. Jos esimerkiksi nousuprosentti olisi kaksi, tulisi meille noin 300 000 euroa lisää kustannuksia.
Kunnanjohtaja Pekka Rajala kysyi valtuutetuilta, onko kunnalla jaettavaa. Hän uskoi kaikkien olevan samaa mieltä siitä, että jos varaa olisi, tarvittaisiin käsipareja lisää kaikkialle.
– Kaikkia hallinnonaloja on puristettu. Tiukkaa on. Sivistystoimen kanssa olemme käyneet läpi, millaisia kehittämismahdollisuuksia on, jos ajattelemme luovasti. Meidän pitää tehdä ne toimenpiteet ennen henkilöstön lisäämistä.
Vs. talousjohtaja Tarja Lempeä muistutti sijaismäärärahojen olevan edelleen budjetissa. Niitä voidaan käyttää ensi vuonnakin.
Äänestyksessä Heikkisen esitys kaatui äänin 21-12. Paikalla oli tuolloin 33 valtuutettua.
Asko Laukkasen esityksestä budjettikirjaan merkittiin kunnan vuokrayhtiöiden isännöinnin kilpailuttaminen. Sen sijaan Laukkasen esitys siitä, ettei Vesihuollon toimistoa muutettaisi valmistuvaan Lakeustaloon, kaatui äänin 18-14 yhden äänestäessä tyhjää. Tässä äänestyksessä Keskustan rivit repesivät ja Laukkasen esityksen puolella oli neljä keskustan valtuutettua.
Ensi vuosi on kunnan investointimäärän osalta historiallinen. Myös vuosien 2019-2020 osalta investointimenot ovat kovat. Seuraavan kolmen vuoden aikana kunta investoi yhteensä 27,2 miljoonaa euroa. Uutta lainaa tarvitaan ensi vuonna 15 miljoonaa. Vanhoja lainoja lyhennetään 2,4 miljoonalla eurolla.
Kalevi Nevala oli laskenut kunnan investoivan vuosien 2010-2020 aikana yhteensä 78,2 miljoonalla eurolla.
– Menojen ja tulojen tasapaino on jatkuva haaste. Tätä budjettia on työstetty lukuisissa iltakouluissa, seminaareissa, kunnanhallituksessa ja valtuustossa. Ensimmäisen version jälkeen kuluja on saatu 1,3 miljoonaa euroa pienemmäksi ja tuloja lisää noin 600 000 euroa. Siitä tunnustus viranhaltijoille ja kunnanhallitukselle.
Terho Lipsonen (kesk) toivoi kunnan ja myös seurakunnan tavoitteena olevan pidemmän päälle se, että veroprosentit ovat samalla tasolla kuin Oulussa.
Tuomas Ahola (kesk) kyseli kunnan velkojen korkotason perään. Talousjohtaja ei osannut sanoa tarkkaa keskikorkoa, mutta se on alle yhden prosentin.
– Vanhat lainat ovat olleet hyvin edullisia. Maksimissaan korko on noin puolitoista prosenttia.
Ahola toivoi myös investointiosaan tarkempaa tietoa tienrakennuksen ja muun infran kehittämisen työkohteista – entisvuosien malliin. Tekninen johtaja Simo Pöllänen kertoi ensi vuoden budjetista aimo osan menevän Kirkonrannan, Saunarannan ja Limingantullin teiden rakentamiseen.
Lipsonen nosti esille Selkämaantien varressa olevan pihajätepisteen sulkeutumisen. Pöllänen myönsi asian, mutta sanoi uuden paikan olevan haussa. Toiminta käynnistyy, kun jätetoimintaan saadaan uusi yrittäjä.
– Tiedotamme asiasta keväällä.
Antti Tahkola (kesk) toivoi, että eri hallintokuntien tavoitteiden arviointi olisi määrällistä ilman ylimalkaisia lausekkeita.
– Ensi vuodeksi numerot mukaan, hän kehotti.
Valtuusto päätti myös, ettei sosiaali- ja terveyspalvelujen osaulkoistamista toteuteta tässä vaiheessa, vaan omaa terveyskeskusta kehitetään. Heidi Haataja (vas) oli tästä mielissään.
– Olen iloinen ja ylpeä, että kunta tekee omat ratkaisut eikä seuraa muiden kuntien mallia.
Sen sijaan terveyskeskuksen kiinteistön myyntimahdollisuudesta äänestettiin. Tuomas Okkonen esitti, ettei myyntiä jatketa, sillä tulevassa sote-uudistuksessa maakunta on tulossa tiloihin vuokralle, mikä toisi kunnalle tuloja.
Haataja oli samaa mieltä. Hän totesi, ettei tässä vaiheessa kannata tehdä ratkaisuja, mitä pidemmällä aikavälillä olisivat epäedullisia kuntalaisille.
Terho Lipsonen toivoi selvitystä, jotta ”tiedetään missä mennään”.
– Ja kun eteläpuolella olevat kuntalaiset huomaa kuinka hyvä terveyskeskus meillä on, he alkavat käyttää meidän palveluja ja saamme lisää tuloa.
Pasi Inkeröinen (sd.) kannatti myös kuntotarkoituksen ja hinnan selvittämistä.
Kari Ylönen muistutti, ettei kunnan tase tahdo riittää kaikkiin kiinteistöinvestointeihin. Siksi terveyskeskuksesta saatavat myyntitulot olisivat paikallaan.
Äänin 23-11 valtuusto päätti jatkaa terveyskeskuksen kiinteistön myyntimahdollisuuden selvittämistä. Mahdollista myynnistä valtuusto päättä selvityksen jälkeen.
Limingan, Muhoksen, Tyrnävän ja Utajärven yhteiseen jätelautakuntaan valtuusto valitsi Tuomas Aholan – mitä esitetään myös lautakunnan puheenjohtajaksi – (varalla Esa Kojo) ja Eila Paavolan (varalla Tiina Hintikka).
Heidi Matkaselkä (vihr.) jätti kysymyksen Linnukan päiväkodin sisäilman tilanteesta. Hän kertoi useamman yrityksen säätäneen laitteita, mutta oireilu jatkuu silti.
– Vanhemmat kertovat lasten tarvitsevan astmalääkkeitä. Miten tässä asiassa edetään?
Hän kysyi myös ruuan laadusta: lukiolaisten mukaan ruoka loppuu kesken, päiväkodeista hän on saanut viestiä, että hedelmät ovat vanhoja ja leipä on vain näkkileipää.
Vihreiden valtuustoryhmä kysyi subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksen vaikutuksesta.
Vastaukset kysymyksiin saadaan seuraavassa valtuustossa.
Vasemmistoliiton, Perussuomalaisten ja Vihreiden yhteisessä valtuustoaloitteessa esitetään vireillä olevan Limingan Vesihuolto Oy:n ja kunnallistekniikan yhdistämisen keskeyttämistä ja uuden selvityksen tekemistä.
– Yhdistymisen valmistelussa on tullut esille sellaisia asioita, joiden takia me allekirjoittaneet valtuustoryhmät näemme välttämättömänä, että Limingan kunta teettää ulkopuolisella ammattilaisella selvityksen yhdistämisen vaikutuksista. Näin saamme tilanteeseen puolueettoman näkökulman, aloitteessa todetaan.
Lisäksi Vasemmiston valtuustoryhmä jätti aloitteen eläkkeelle jääneen kirjastovirkailijan toimen täyttämisestä mahdollisimman pian.