Käytännössä kyse oli enimmäkseen siitä, mitä lakkautetaan ja mitä ei – vai lykätäänkö päätökset tulevaisuuteen.
Käsittelyn lähtökohtana oli kaupunginhallituksen viime viikolla osin tiukkojenkin äänestysten jälkeen nuijima esitys, johon valtuustossa esitettiin lukuisia muutoksia. Pääosin hallituksen esitykset hyväksyttiin, mutta myös joitakin muutoksia niihin tehtiin. Eniten keskustelua herättänyt päätös Oulunsalon lukion kohtalosta lykkääntyi ensi vuoteen.
Valtuusto vei päätösvallan palveluverkosta kaupunginhallitukselta keväällä. Tuon päätöksen taustalla oli erityisesti kysymys Oulunsalon Salonpään koulun kohtalosta, jonka valtuusto päätti heti vallan saatuaan rakennuttaa esitettyä laajempana.
Tämä päätös nuijittiin ikään kuin varmuuden vuoksi uusiksi vielä osana maanantain palveluverkkopäätöksiä.
Oulunsalo nousi myös muilta osin keskustelun ytimeen. Tällä kertaa erityisenä kiistakapulana oli Oulunsalon lukio, jonka toimintoja esitettiin siirrettäväksi kaupungin keskustaan Raksilaan perustettavaan uuteen lukioon.
Keskustan ryhmäjohtaja Jukka Kolmonen vaati omassa puheenvuorossaan, että päätösten pitää rakentua tietoon. Hän esitti, että Oulunsalon lukion ja koko lukioverkon kohtaloon palataan paremmin tiedoin vasta keväällä 2019.
Kolmosen esitys keräsi kannatusta keskustan lisäksi vasemmistosta, vihreistä, perussuomalaisista ja pienryhmistä.
– Ensi keväänä meillä on enemmän tietoa esimerkiksi investointeihin liittyen, vasemmistoliiton Mikko Viitanen komppasi.
Äänestyksessä Kolmosen esitys voitti pohjaesityksen lukemin 38-26. Tyhjää äänesti kolme valtuutettua. Näin ollen Oulunsalon lukiota ei ainakaan vielä päätetty lakkauttaa, vaan asiaan palataan ensi vuonna. Samassa äänestyksessä poistuivat pohjaesityksestä myös kohdat, joissa Oulunsalon kirjasto ja Oulu10-palvelupiste olisivat siirtyneet Oulunsalotaloon lukiolta vapautuviin tiloihin.
Lisäksi valtuustossa ei vätmenneet läpi Yli-Iin kirjaston ja Otavan koulumuseon lakkautukset.
Kaikkinensa tehdyt päätökset noudattavat mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta kaupunginhallituksen pohjaesitystä. Linjaukset koskevat osin ensi vuoden talousarvioon tulevia päätöksiä ja osin vuosien 2020 ja 2021 taloussuunnitelmia. Toisin sanoen on vaarana, ja syvältä vaikuttavan eripuraisuuden johdosta jopa todennäköistä, että samoihin kysymyksiin palataan lukioiden lisäksi muiltakin osin vielä uudestaan.
Kokoomuksen Jarmo J. Husso kertoi maanantain kokouksessa, että kaupunginhallitukselta tulleen pohjaesityksen ratkaisulla olisi saavutettu 2,8 miljoonan vuotuiset säästöt. Maanantain päätöksien johdosta niin mittaviin säästöihin ei kuitenkaan päästä.
Useissa maanantain puheenvuoroissa kommentoitiin myös kiistelyä, jonka jotkut katsoivat rapauttaneen luottamusta päättäjiin ja päätöksentekoon.
Esimerkiksi SDP:n Mikko Salmi syytti suoraan osaa valtuutetuista kyläpolitikoinnista, jolla ajetaan vain omien alueiden asioita kokonaisuuden sijaan. Salmen sanoihin vastasi keskustan Risto Päkkilä, jonka mukaan on suorastaan valtuutetun tehtävä tuoda alueensa asiat esiin.
– Kuka muu sieltä tuo terveisiä kuin me, jotka siellä asumme? Päkkilä kysyi.
Kokoomuksen varavaltuutettu Pekka Simonen puolestaan tylytti nähtyä ja kuultua teatteriksi, pelleilyksi ja äänestäjien mielistelyksi.