Keväällä oli tarinaa tässä lehdessä linnuista. Siitä eteenpäin on tarkasteltu päivittäin lintujen toimintaa takapihan tienoilla ja hieman muuallakin. Ruokaa niille tarjotaan jatkuvasti ympäri vuoden, joten ne ovat tulleet hyvinkin tutuiksi.
Isoimmat vakituiset vieraat ovat sepelkyyhkyt. Ne ovat olleet lähes kymmenen vuotta vakituisia vieraita, luultavasti sama pariskunta on pääasiassa käynyt ruokailemassa. Niiden pesäpaikka on noin sadan metrin päässä kuusikossa. Uutena tuttavuutena ovat tänä kesänä olleet turkinkyyhkyt.
Niillä on täällä Kempeleessä noin kahden kilometrin päässä ollut pitkään reviiri ja nyt ne ovat laajentaneet aluettaan ruokintapaikallemme takapihalle.
Aluksi ne olivat pensasaidan takan olevan männyn ympäristössä, mutta syksyn mittaa ovat tulleet myös pensasaidan talon puolelle.
Välillä on pientä erimielisyyttä, edellä menee pienempi turkinkyyhky ja perässä tulee sepelkyyyhky, joka katsoo oikeudekseen ajaa pois eri lajin vierailijan. Mäntyä kiertävät kohtalaista vauhtia, mutta ei se kauaa kestä, turkinkyyhky menee hieman kauemmaksi ja antaa toisen syödä ensin ja etsii lähimaastosta muuta syötävää. Ilmeisesti turkinkyyhkypari on siirtynyt pesimään samaan metsikköön kuin sepelkyyhkytkin.
Muutaman kerran turkinkyyhkyjä oli yhtaikaa neljä, mutta tosi harvoin. Ilmeisesti pari toi poikasensa syömään myös. Nämä kyyhkyt eivät muuta pois talveksi, toisin kuin sepelkyyhkyt.
Taloyhtiön korkealla televisioantennilla kesäisin aamusella istuu usein turkinkyyhky kujertamassa , lehteä hakiessa laatikosta sille viheltelen ja kovin pää kääntyy katselemaan kuka se sieltä soittelee vastaan. Joskus äkeissään lähtee heti lentämään, joskus jatkaa pitkään ääntelyään kanssani vuorotellen.
Pikkulintuja on käynyt monenlaisia, on varpusia ja pikkuvarpusia, peippoja, tiaisia useammanlaisia ja vielä talven mittaan muina vuosina on käynyt tikkoja, tilhet ovat myös jokavuotisia vieraita.
Kesällä räkättirastas on tehnyt pesiään pensasaitaan sekä humala-aitaan, mutta munineet niihin eivät ole. Ilmeisesti ovat katsoneet, että liiaksi häiriöitä heidän tarkoituksiinsa.
Oman lukunsa tuovat harakat, joka ovat ruokinnan myös huomanneet. Päivittäin käyvät tarkistamassa tilanteen ja ottavat osansa jos vaan ehtivät, koetetaan niitä hätistellä aina joskus pois. Silloin tällöin ovat varikset myös käyneet, mutta todella harvoin. Naakat tulevat myös harvakseen isompana laumana, mutta eivät kovin usein kuitenkaan. Varpushaukka on talvinen vieras, muutaman kerran on metsästänyt varpusia ja näyttää onnistuneen höyhenistä päätellen. Kerran on nähty se suoraan tilanteessa, jossa se nappasi varpusen ja pisti poskeensa saman tien. Annettiin rauhassa tehdä tehtävänsä, sen verran nälkäiseltä vaikutti, ei jaksanut varpusta kantaa, vaan pudotti itsensä saaliin kanssa portin päältä maahan.
Oravia asustelee lähikuusissa, niitä käy muutaman kerran viikossa hakemassa osansa sapuskasta. Joskus ne kisailevat kiivaasti puita ylös alas, yleensä kaksi enintään niitä on liikkeellä. Ne tulevat myös lintulaudalle pensasaidan talon puolelle eivätkä juuri pelkää jos menee ulos, sama on puun juurella, menevät parin metrin päähän ja jäävät odottamaan pähkinöitään.
Eli vaikka ollaan melkein kaupunkimaisissa oloissa, monenlaista luonnon elämää silti voi seurata takapihallaan.