Alkavalle lukuvuodelle koulun oppilasmäärä kasvaa liki puolella. Viime syksynä Linnakankaalla oppilaita oli reilut viisisataa, nyt opetusta saa lähes 750 lasta ja nuorta.
– Tämä on yksi Kempeleen nopeimmin kasvavista alueista. Tämä laajennus vastaa erinomaisesti siihen, miten tämä alue kehittyy. Kaikki voidaan järjestää omalla alueella, rehtori Timo Kalermo kertoo.
Nyt koulussa on mukana vielä pienempiä ikäluokkia, mutta tulevaisuudessa koulu saanee alueen kasvun ja muuttoliikenteen mukana vielä lisää oppilaita.
– Noin 850 oppilasta on maksimi. Tilojen käyttöaste on nytkin sata ja ryhmäkoot ovat tällä hetkellä isot. Taiteilemme tämän kasvun kanssa, emmekä voi ottaa vastaan toisten alueiden oppilaita. Ei yksinkertaisesti ole tilaa. Mutta sehän on vain positiivinen asia, että oppilaita on.
Samasta Linnakangastalon pihapiiristä löytyy päiväkoti, avoin päiväkoti ja esikoulu. Päiväkodin johtaja Antti Peuralahden mukaan ympäristö on kokonaisuutena kiehtova.
– Jos joku tulee yksivuotiaana meille varhaiskasvatukseen, hän voi kulkea samassa paikassa koko opinpolkunsa aina ysiluokkaan asti. Täällä on mielenkiintoista se, kun tehdään koko ajan yhteistyötä, etsitään uusia ratkaisuja ja tiloja käytetään ristiin.
Koulun laajennusprosessi lähti käyntiin käytännössä heti edellisen laajennuksen valmistuttua 2016. Mallia haettiin muualta Suomesta, mutta suoraa esikuvaa ei löytynyt. Vierailupaikoissa korostettiin rohkeutta tilaratkaisuissa.
– Muunneltavuus ja monikäyttöisyys on meillä iso juttu. Se mahdollistaa todella paljon asioita. Erilaisten työtapojen korostaminen näkyy tiloissa, mutta myös suljettua tilaa löytyy. Jokainen oppilas on erilainen ja oppilaiden yksilöllisyys huomioidaan. Se on meidän tehtävämme, Kalermo tuumii.
Suunnitelmia ei lyöty lukkoon suljettujen ovien takana, eikä niitä tehty yksittäisten henkilöiden visioiden mukaan. Tilaratkaisuissa pyrittiin huomioimaan kaikkien loppukäyttäjien mielipiteet.
– Suunnittelussa on ollut mukana myös oppilaita ja oppilaskuntia. Olemme yrittäneet kuulla heitäkin ja selvittää sitä isoa kuvaa heti alussa. Oppilaat haluavat tällaisia monimuotoisia oppimisympäristöjä. Sellainen viesti on ollut vahva, apulaisrehtori Eero Siika-aho sanoo.
Vaikka tilaratkaisuilla on pyritty palvelemaan mahdollisimman hyvin koko yhteisöä, eivät ne itsessään takaa oppimista. Niiden on tarkoitus mahdollistaa se.
– Varsinainen työhän meillä alkaa nyt. Täytyy osata suunnata toiminta siten, että oppilas on aktiivinen ja pystytään tekemään oppilaasta enemmänkin tekijä, subjekti. Pitää löytää oppilaskohtaisia ratkaisuja arkitoiminnassa. Se on koko homman tavoitteena ja ytimenä, apulaisrehtori jatkaa.
Muovailtavuus on huomioitu Linnakankaalla paitsi tiloissa, myös toiminnassa. Osaamista ja vahvuuksia jakamalla saadaan kaikkien parhaat avut esiin. Tämä palvelee kaikkien etua.
– Opettaminen perustuu pitkälti yhteisopettajuuteen, jossa on kaksi – tai jopa neljä – aikuista mukana. Siellä voi olla kaksi ryhmää ja he yhdessä miettivät pedagogiset ratkaisut. Kun oppii tuntemaan oppilasaineksen, pystyy myös jakamaan työtä. Opettajat ovat itse halunneet, että opetusta kehitetään tähän suuntaan, rehtori Kalermo vakuuttaa.
Linnakankaalla lapsilta odotetaan, että he pystyvät toimimaan yhdessä. Samaa edellytetään myös henkilökunnalta ja johdolta. Hallinnon ja opettajien työhuoneetkin ovat jaettua tilaa, suuri taukosali on koko henkilökunnalle yhteinen. Tulevaisuuden työelämässä vaadittavien taitojen määritteleminen on hankalaa, mutta varsinkin vuorovaikutteisuus ja sosiaaliset taidot nähdään kempeleläiskoulussa tärkeinä.
– Meillä on sellainen ajatus, että tällaisissa tiloissa, tällaisissa avoimissa ympäristöissä, niitä taitoja on helpompi harjoitella. Henkilökunta on itse päässyt suunnittelemaan tiloja ja halunnut tänne töihin. Tämä antaa paljon mahdollisuuksia toteuttaa erilaista pedagogiikkaa, apulaisrehtori Marja Nikki arvioi.
Avoimissa tiloissa kalusteilla ja muilla ratkaisuilla vaikutetaan akustiikkaan. Tilaa jakavat korkeaselkäiset sohvat ja seinillä on paljon akustiikkatauluja. Niissä on hyödynnetty paikallista osaamista.
– Hankkeessa on ollut mukana akustiikkasuunnittelija, jotta avoimet oppimisympäristöt toimivat myös akustisesti. Akustiikkataulujen kuvat ovat Kirkonkylän koulun erityisopettaja Päivi Näyhä-Laakon ottamia. Niillä on kaksinkertainen rauhaa tuova vaikutus. Ensiksi kuuloaistille, mutta myös näköaistille. Luontokuvat rauhoittavat. Tämäkin on hyvinvointia lisäävä tekijä.
Uusi koulusyksy otetaan Linnakankaalla vastaan innostunein ja odottavin mielin. Tuoreissa tiloissa riittää omaksuttavaa koko yhteisölle. Niin aikuisille kuin lapsillekin.
– Eiväthän oppilaatkaan ole tämän tyyppisissä ympäristöissä juurikaan työskennelleet. Tulevat seiskaluokkalaiset ovat tällaista kokeilleet, mutta kasit ja ysit tulevat erilaisista oppimisympäristöistä, Nikki arvioi tulevaa.