Lin­na­kan­gas­ta­lon kou­lus­ta kolmas yh­te­näis­kou­lu Kem­pe­lee­seen

Kempeleen kolmas yhtenäiskoulu päätettiin selvitysten jälkeen rakentaa Linnakangastalon koululle.
Kempeleen kolmas yhtenäiskoulu päätettiin selvitysten jälkeen rakentaa Linnakangastalon koululle.
Kuva: Tiina Haapalainen

KEMPELE Linnakangastalon koulusta ryhdytään rakentamaan Kempeleeseen kolmatta yhtenäiskoulua. Kunnanvaltuusto päätti asian tämän viikon maanantaina pidetyssä kokouksessa.

Kunnanvaltuusto on tehnyt jo aiemmin huhtikuussa 2015 päätöksen kolmannen yhtenäiskoulun perustamisesta. Suunnitelmiin haluttiin kuitenkin tarkennuksia etenkin oppilasennusteiden ja tilojen käytön kannalta.

Nyt syntynyttä päätöstä pohjustettiinkin selvityksellä, jossa käytiin läpi vaihtoehtoisia ratkaisuja opetustoimen tilojen käytöstä.

Selvityksessä pohdittiin kolmannen yhtenäiskoulun lisäksi neljää muuta vaihtoehtoa. Linnakangastalo olisi voinut jatkaa 0-6 -luokkien kouluna, laajennus olisi kohdistunut Ylikylän yhtenäiskouluun tai ryhmäkokoja olisi voitu kasvattaa.

Selvityksessä pohdittiin myös yhteistyömahdollisuuksia Oulun kaupungin kanssa, mutta Meriläisen mukaan kaupungille lähetetyt viestit jäivät vaille vastausta.

– Kaikki vaihtoehtoiset ratkaisut vaikuttavat eri tavoin. Ryhmien siirto eri koulujen välillä tuo uusia tilatarpeita toisaalla, asiaa esitellyt peruspalvelujohtaja Marja-Leena Meriläinen totesi.

Kustannuksilta ja investoinneilta ei siis olisi selvityksen perusteella voinut välttyä.

Linnakangastalon yhtenäiskoulun rakentaminen maksaa 7,7 miljoonaa euroa.

Teknisessä toimessa karkealla tasolla lasketut alustavat arviot kustannuksista osoittivat, että Linnakangastalon yhtenäiskoulun rakentaminen maksaa 7,7 miljoonaa euroa. Ylikylän yhtenäiskoulun laajennus olisi saatu toteutettua 6,7 miljoonalla eurolla, mutta lisäksi olisi tarvittu 1,5 miljoonaa euroa Linnakangastalon laajennukseen ja toiset 1,5 miljoonaa puukoulun korjauksiin.

– Linnakangastalon uudisrakennus on siis tällä perusteella kokonaistaloudellisesti edullisempi, tekninen johtaja Risto Sarkkinen totesi.

Valtuutetut eivät äänestäneet päätöksestä, vaikka keskustelua jonkin verran käytiin. Valtuutettu Seppo Heikkilä toivoi, että suunnittelussa lähdettäisiin liikkeelle toiminnallis-taloudellisesta näkökulmasta.

– Pohditaan ensin, mihin tiloja tarvitaan. Arkkitehdit eivät tästä pidä, mutta mielestäni hankkeessa olisi pyrittävä ulos ja pois arkkitehtivetoisesta rakentamisesta. Myöskään uusia rahoitusmalleja ei kannata hylätä, vaikka niitä on kritisoitu.

Ylikylän koulun puukoulua suunnitellaan purettavaksi, mikä sai useammankin valtuutetun toivomaan sen säilyttämistä.

– Vanha puukoulu on aiottu purkaa lukuisia kertoja. Aina sille on kuitenkin löytynyt käyttöä, Helena Lievetmursu totesi.

Koulupäätöksen lisäksi valtuusto hyväksyi kokouksessaan Pirilä-kylän toimintamallista -hankkeen suunnitelmat ja antoi vastuuvapauden toimielinten jäsenille ja tilivelvollisille viranhaltijoille.

Valtuusto teki myös kaksi talousarviomuutosta. Niistä ensimmäinen kohdistui investointiohjelmaan, josta vähennettiin lainanottovaltuutta 582 600 eurolla ja vähennettiin menomäärärahojen vähennyksiä 538 000 eurolla. Ympäristöpalveluiden käyttömenoihin tehtiin 108 000 euron lisäys. Lisämenot käytetään Linnakangastalon päiväkodin väistötiloihin, sosiaali- ja mielenterveystoimiston väistötiloihin sekä Zimmarin kuntotutkimuksen ja korjaussuunnitelman laatimiseen.

Mainos
Rantalakeuden pelit

Pelaa Rantalakeuden digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä