LIMINKA Liminkalaislähtöinen Antti Mäkikyrö voi todellakin sanoa olevansa kuninkaallinen ritari.
Vuoden alussa Norjan kuningas nimitti hänet ritariksi Norjan Kuninkaalliseen Ansioritarikuntaan. Tunnustus luovutettiin Mäkikyrölle kesäkuussa Norjan suurlähetystössä.
– Jotakin hyvää ja oikeaa olen ilmeisesti tehnyt ansiomerkin eteen.
Se oikea ja hyvä on mitä ilmeisimmin ollut työtä Suomen ja Norjan välisen kaupan edistämiseksi. Antti Mäkikyrö työskenteli neljän vuoden ajoin Finnprossa Oslon lähetystössä. Keväällä 2016 sitten hän perusti kumppaniensa kanssa Finnish Partners konsulttiyrityksen, joka toimii paikallisena kumppanina yrityksille Norjan markkinoilla ja investoinneissa maiden välillä.
Ollessaan nuori poika Antti Mäkikyrö ei ehkä osannut kuvitellakaan tulevansa vielä jonakin päivänä ritariksi. Silloin hänen päivänsä täytti jääkiekko ja koulunkäynti. Aikaa vievästä harrastuksesta huolimatta Mäkikyrö nimittäin halusi opiskella ja hyvin.
Mäkikyrö lähtikin ensimmäisen kerran ulkomaille USA:han jo lukiolaisena. Vaihto-oppilasvuoden jälkeen hän olisi voinut jatkaa elämäänsä USA:ssa. Hänelle tarjottiin mahdollisuutta pelata jääkiekkoa yliopiston liigassa, mutta sitä ennen hän halusi käydä armeijan ja valmistua ylioppilaaksi.
Maailmalle lähtöä hän saikin odottaa hieman. Suomessa hän aloitti opintonsa ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelylinjalla. Jääkiekko kulki edelleen rinnalla, ja se sai hänet takaisin maailmalle.
– Sain ensimmäisen ammattilaissopimukseni Englantiin. Päätin lähteä ja ajattelin, että voisin opiskella edelleen. Englannissa nimittäin oli Oulun ammattikorkeakoulun sisarusyliopisto. Suunnittelin tekeväni kursseja Suomeen.
Kävi kuitenkin niin, että opinnot veivät mennessään. Antti Mäkikyrö päätyi tekemään kaksoistutkinnon liiketalouden ja tietojenkäsittelyn puolelta Coventryn yliopistoon ja Oulun ammattikorkeakouluun.
Tuplatutkinnosta huolimatta opiskelu jaksoi edelleen kiinnostaa. Mäkikyrö lähti opiskelemaan tuotantotalouden maisteriksi Wisconsinin yliopistoon. Englannissa solmittu ammattilaissopimus esti kuitenkin pelaamisen yliopistoliigassa. Opinnot vaihtuivat mahdollisuuteen pelata ammattisarjoja New Yorkissa ja Michiganissa.
– Oli mahtavaa päästä kokemaan isot ympyrät. Pelejä oli eri puolilla Yhdysvaltoja, ja niihin mentiin busseilla. Tien päällä kului paljon aikaa, Antti Mäkikyrö muistelee.
Ammattisarjoissa Mäkikyrö kuitenkin ymmärsi lajin kovuuden ja tason. Missään lajissa huipulle ei ole helppo päästä, ja syntyi ymmärrys, että jääkiekosta ei tulisi ainakaan loppuelämän uraa.
– NHL on joka pikkupojan unelma. Mutta Yhdysvalloissa ala-ammattisarjoissa minulle tuli olo, että omat vahvuudet ovat enemmän yritys- ja bisnesmaailman puolella.
Ammattilaisura jatkui vielä jonkin aikaa Englannissa. Vuosien aikana jääkiekon ympärille rakentui verkosto, jonka varaan Antti Mäkikyrö ryhtyi rakentamaan työuraa jo varhaisessa vaiheessa.
– Vaikka ammattilaisurani loppui Englannissa, pääsin siellä osallistumaan yläkerran puolella toimintaan ja tekemään yhteistyötä joukkueen investoijien kanssa.
Lontoosta tuomisina oli myös MBA-tutkinto. Sen jälkeen Antti Mäkikyrö oli töissä investointipankkialalla Lontoossa ja Tukholmassa, kunnes kuusi vuotta sitten Mäkikyrö päätti palata Helsinkiin. Ajatuksissa oli oman yrityksen perustaminen, mutta hän päätyikin Finnpron palvelukseen. Ensin Benelux-maihin ja sieltä Osloon.
Sekä Oslossa että Benelux-maissa Mäkikyrön tehtävänä oli edistää suomalaisten yritysten kansainvälistymistä maailmalla ja auttaa ulkomaalaisia investointeja Suomeen. Jääkiekkoverkostot osoittivat jälleen toimivuutensa. Hollannissakin ne löytyivät harrastejoukkueesta, jonka pelaajat edustivat yhteiskunnan eri aloja kattavasti.
Harrastuksen antamia verkostoja Antti Mäkikyrö kiittääkin paljosta.
– Kun tietoa on nykyään niin valtavasti saatavilla, henkilökohtaiset kontaktit ja yhteydet ovat nousseet uuteen arvoon. Etenkin Norjassa niiden merkitys on ensisijainen, kun halutaan tehdä bisnestä.
Oman yrityksensä kautta Antti Mäkikyrö on päässyt tekemään sitä, mitä julkisella sektorilla ei ollut mahdollista tehdä. Nimittäin olemaan konkreettinen ja strateginen kumppani Norjan markkinoille pyrkiville suomalaisyrityksille aina loppuun asti.
– Julkinen puoli antaa valtavan hyvää tukea, mutta sillä ei ole resursseja viedä asioita maaliin asti. Eikä niitä välttämättä ole kaikilla yrityksilläkään. Meiltä, kuten muiltakin konsulttiyrityksiltä, haetaan siis pääsyä jo olemassa oleviin verkostoihin ja nopeutetaan sopeutumista uuteen kulttuuriin ja toimintatapoihin.
Eroja nimittäin on, vaikka Pohjoismaat ovatkin Mäkikyrön mielestä enemmän samanlaisia kuin erilaisia. Yhteistä ovat sopimiskulttuuri ja vaatimukset tuotteille. Sopeutumista helpottaa myös maantieteellinen läheisyys - on paljon helpompaa tehdä kauppaa lähelle kuin kauas Aasiaan.
– Mutta erona on esimerkiksi Norjassa se, että yhteistyökumppaneiden kanssa halutaan ystävystyä. Norjalaiset haluavat tykästyä ihmiseen, ja se vaatii tapaamisia ja tutustumista. Eikä toiminta yrityksissä ole yhtä hierarkkista kuin Suomessa.
Viimeisen neljän vuoden aikana Suomessa on Mäkikyrön mielestä tapahtunut käänne, ennen kaikkea asenteissa. Yrityksissä eletään positiivisen odottavassa tilassa. Yrittäjät haluavat myös irrottautua perinteisestä nousun ja laskun syklistä, ja se on saanut heidät katselemaan lähialueen markkinoita aiempaa tarkemmin.
– Lähivuosina Pohjois-Norjassa tullaan tekemään todella paljon investointeja öljyyn ja kaasuun. Norja tarjoaa paljon mahdollisuuksia myös pohjoissuomalaisille yrityksille. Pohjois-Suomesta ei ole edes pitkä matka Pohjois-Norjan markkinoille.
Suomea Antti Mäkikyrö ei ole jättänyt tai unohtanut, vaikka elämä on maailmalle vienytkin. Hän on töiden puolesta usein kotimaassa. Tänne saavat tulemaan tyttöystävä, ystävät ja sukulaiset sekä Qstock. Siellä on tullut käytyä lähes joka vuosi.
– Qstockin aikaan Oulussa on paljon tuttuja, joten festareilla on hyvä nähdä. Tänä kesänä se jäi kuitenkin väliin, sillä samalle viikonlopulle ajoittuivat tuttavan häät Helsingissä.
Tulevaisuudesta on vaikea sanoa varmaa, mutta ainakin kahden maan välillä reissaaminen tulee jatkumaan.
– Norjasta on tullut iso osa elämääni viimeisten vuosien aikana töiden vuoksi. Maiden välille olen luonut verkostot joita tulen hyödyntämään asiakkaiden hyväksi myös tulevaisuudessa. Ritarin ansiomerkki oli hieno tunnustus jo tehdystä hyvästä työstä. Se antaa myös luotettavuutta tulevaisuudessa Norjan ja Suomen välisten yrityssuhteiden rakentamisessa.