Li­min­ka­lai­sil­la on tieto hal­lus­saan

Nuorisoseuran joukkue pääsee edustamaan maakuntaa valtakunnalliseen tietovisafinaaliin

Limingan voittajajoukkueessa pohdittiin tarkkaan kysymyksiä. Vastausaikaa oli kaksi minuuttia. Vasemmalta Matti Kamula, Maarit Arola ja Tarja Panuma. Limingan nuorisoseuraa edustivat myös Miikka Arola (vasemmalla), Joni Laurila ja Sari Luukkonen. Matkanivan Tapio Isokivelä miettimässä vastausta. Vastausajan jälkeen joukkueet toivat mietintönsä nähtäville toiminnanjohtaja Timo Nevanperälle. Vuorossa Piippolan kakkosjoukkueen Mika Lunki.
Limingan voittajajoukkueessa pohdittiin tarkkaan kysymyksiä. Vastausaikaa oli kaksi minuuttia. Vasemmalta Matti Kamula, Maarit Arola ja Tarja Panuma.
Limingan voittajajoukkueessa pohdittiin tarkkaan kysymyksiä. Vastausaikaa oli kaksi minuuttia. Vasemmalta Matti Kamula, Maarit Arola ja Tarja Panuma.
Kuva: Susanna Tikka

LIMINKA Kuka norjalainen naishiihtäjä käy parhaillaan doping-oikeudenkäyntiä? Kuka on Suomen elinkeinoministeri? Millä sanoilla alkaa laulu Ilta skanssissa?

On lauantaipäivä Limingan Nuorisoseuralla. Aappo-klubin pöytiin on kerääntynyt seitsemän kolmen hengen joukkuetta. Aivosolut raksuttavat täydellä teholla. Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liiton jo kahdeksannen kerran järjestämässä Pöllö-tietovisassa koetaan sydämentykytyksiä, onnistumisia ja leikkimielisiä pettymyksiä.

– Tabletit ja kännykät piiloon! Jos niitä käytetään, tippuu joukkue samantien, toiminnanjohtaja Timo Nevanperä huomauttaa kisan aluksi.

Limingasta, Oulaisista, Paavolasta ja Piippolasta saapuneet joukkueet kuuntelevat tarkkaavaisena. Palkintona maakunnallisen visan voitosta komeilee pöydällä iso kiertopokaali. Lisäksi voittajajoukkue pääsee halutessaan osallistumaan Iisalmessa 18. helmikuuta järjestettävään valtakunnalliseen finaaliin.

Aluksi nuorisoseuralaiset herätellään järjestötiedolla. Kysymykseen Pohjois-Pohjanmaan nuorisoseuraliikkeen 100-vuotiskirjan kirjoittajasta ainoan oikean vastauksen – Rae Murhu – antaa Limingan ykkösjoukkue.

– Muissa vastauksissa onkin mainittu melkein kaikki suomalaiskirjailijat, Nevanperä hymyilee.

Pisteitä Maarit Arolan, Tarja Panuman ja Matti Kamulan muodostamalle joukkueelle heruu muistakin järjestökysymyksistä. Tosin ensimmäisten maakuntajuhlien pitopaikan muistaa vain Oulaisten Matkanivan joukkue – viime vuoden ykkönen ja valtakunnallinen kakkonen.

Senkin liminkalaiset tietävät, minä vuonna ja minne maakunnan ensimmäinen Nuorisoseura perustettiin: Tyrnävälle vuonna 1888.

– On niin vanhoja asioita, ettei näitä millään muista, yhdestä pöydästä huikataan.

Kun kilpailijoiden tehtäväksi annetaan runoilla paperille Nuorisoseuramarssin ensimmäiset sanat, alkaa matkanivaisten pöydässä kynä sauhuta. Tapio Isokivelä kirjoittaa melkeinpä koko laulun.

Tarvitaan tomera vetäjä, joka uskoo aatteeseen. Kun teimme kyselyn nuorisoseuralaisille, yhdeksi tärkeimmistä syistä olla mukana järjestössä koettiin turvallisuuden tunne.

Kyseiseen pöytään ropisevatkin kierroksen ainoat pisteet.

Kun 30 kysymystä on takanapäin, juhlii Liminka ykkönen voittoaan 17 pisteellä. Toiseksi tulee Petäjäskoski 15 pisteellä ja kolmanneksi Piippolan nuorisoseuran kakkosjoukkue sekä Matkanivan nuorisoseura 13 pisteellä.

Limingan nuorisoseuran kakkosjoukkue (Sari Luukkonen, Miikka Arola ja Joni Laurila) tulevat jaetulle viidennelle sijalle yhdessä Paavolan nuorisoseuran kanssa 11 pisteellä.

Toiminnanjohtaja on mielissään tietovisan suosion kasvusta. Pöllö-visailu on voimissaan Pohjois-Pohjanmaan lisäksi pohjoisessa Savossa.

– Tietokilpailujen lisäksi nuorisoseurat ovat ottaneet mukaan stand upin. On tärkeää pysyä ajan hermolla.

Pohjois-Pohjanmaalla toimii 90 seuraa, joista 65 on aktiivista. Taloja on pystyssä vielä 40.

Timo Nevanperä kiittelee seurojen aktiivisuutta EU-tukien käyttämisessä.

Apuna toimitalojen kunnostamisessa on myös liiton remonttiryhmä, jollaista on käytetty esimerkiksi Lumijoella.

– Palkkakustannukset ja byrokratian hoitaa liitto, seuran tehtäväksi jää työkohde ja materiaalihankinnat. Nyt mahdollisuutta on hyödyntänyt toistakymmentä seuraa Oulun seudulla. Muualle Suomeen toiminta ei ole vielä lähtenyt käyntiin.

Nevanperä näkee nuorisoseura-aatteen olevan Pohjanmaan maakunnissa edelleen voimissaan. Heikointa toiminta on itäisessä Suomessa.

– Tarvitaan tomera vetäjä, joka uskoo aatteeseen. Kun teimme kyselyn nuorisoseuralaisille, yhdeksi tärkeimmistä syistä olla mukana järjestössä koettiin turvallisuuden tunne.

1880-luvun lopulla nuorisoseuraliikkeen johtajaksi tulleen Santeri Alkion ajatus hyvästä ihmisestä ja kunnon kansalaisesta ei ole Nevanperän mukaan menettänyt merkitystään. Päinvastoin.

– Kun miettii maailman tilannetta, niin aatteella olisi paljon tehtävää. Ei kunnon kansalainen sotaa julista.

Mainos
Rantalakeuden pelit

Pelaa Rantalakeuden digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä