Limingan kirkon urkujen ääreen istahtaa viikon päästä keskiviikkona maailman huippu-urkureihin lukeutuva konserttiurkuri Kalevi Kiviniemi. Esiintymispaikka on taiteilijalle tuttu jo vuoden takaa, jolloin hän konsertoi Limingan kirkossa yhdessä tenori Heikki Rainion kanssa.
Limingan esiintyminen on osa Kiviniemen 60-vuotisjuhlakiertuetta, joka on hänen tapansa juhlistaa omaa syntymäpäiväänsä. Kotimaahan painottuva kiertue on myös vastapainoa viime vuodelle, jolloin Kiviniemellä oli toistasataa konserttia ulkomailla. Samalle vuodelle sattui esiintymiset maailman ykköspaikoissa, kuten Pariisin Notre Damessa, Leipzigin Gewandhausissa ja Moskovan Tschaikovski-salissa. Juuri ennen Limingan konserttia urkuri palasi Saksasta ja Serbiasta konserttimatkoilta.
Kiviniemen juhlakiertue piipahtaa useammalla pienellä paikkakunnalla juuri hänen virallisen syntymäpäivänsä tienoilla. Ensi viikolla hän konsertoi Limingan lisäksi Pudasjärvellä, Taivalkoskella ja Haukiputaalla. Pienten paikkakuntien huomioiminen on urkutaiturille tärkeää, sillä hän itsekin on kotoisin alle 8 000 asukkaan Jalasjärveltä. Ulkomailta niitetty menestys ei ole saanut Kiviniemeä unohtamaan juuriaan.
– Muualla Euroopassa urut saattavat olla järkälemäisiä ja Suomessa ne voivat olla vastaavasti melko pieniäkin. Kun mennään ulkomaille, urut voivat olla huikeissa katedraaleissa. Sointikuva on silloin erilainen kuin puukirkoissa, joita Suomessa on paljon, Kiviharju kertoo.
Uruissa on aina vaihteleva määrä äänikertoja, mikä tekee jokaisesta soittimesta uniikin. Ennen konsertin alkamista Kiviniemi käyttää tunteja tutustumalla urkuihin. Isompien soitinten kohdalla tutusteluun saattaa vierähtää päiviä. Urkutaiteilija kertoo suhtautuvansa jokaiseen konserttiin samanlaisella otteella.
– Liminka tai Pariisi – samalla vakavuudella on urkupenkille istuuduttava, maestro lausahtaa.
Kun Kiviniemen sormet juoksevat koskettimilla, on teos aina esityspaikkansa näköinen. Sovitus- ja improvisaatiotaitonsa sekä historiallisten urkujen tuntemuksensa ansiosta Kiviniemi löytää erilaiset detaljit uruista kuin uruista. Hänen managerinsa muistuttaa, että myös pienillä uruilla voi luoda taidetta.
– Kalevi värittää teokset joka kerta urkujen mukaan. Tämä on taito, josta häntä kovasti kiitellään.
Uruilla maalailu on perua Kiviniemen läheisestä suhteesta kuvataiteeseen. Alkuperäisen suunnitelmansa mukaan hän oli aikeissa pyrkiä Ateneumiin opiskelemaan Sibelius-Akatemian sijasta. Ennen opintopaikan päättämistä hän soitti viulua oopperalaulaja Jorma Hynnistä säestävässä orkesterissa. Yhteistyö Hynnisen kanssa siivitti Kiviniemen musiikillisuuden kuvataiteen edelle.
– Nyt hän maalaa soivia taideteoksia yleisölle. Usein osa kuulijoista hämmästyy, voiko heidän kotikirkkonsa uruista saada tällaista irti.
Urkutaiteilija on tavallisesti urkuparvella kuulijoiden ulottamattomissa, mutta Limingassa yleisö pääsee tapaamaan taitelijaa tunti ennen konserttia järjestettävässä taitelijatapaamisessa. Tapaamisen aikana Kiviniemi kertoo konsertin ohjelmasta ja urkutaiteesta ja yleisö voi myös esittää kysymyksiä taitelijalle. Konserttien ohessa järjestettävät tapaamiset eivät ole Kiviniemelle poikkeuksellisia, vaan hän on järjestänyt vastaavanlaisia tilaisuuksia Suomessa ja ulkomailla. Osa tilaisuuksista on järjestetty luentomuotoisina ja osa vapaampina tapaamisina.
– Ne ovat olleet yleensä sellaisia, että ne houkuttelevat väkeä. Siinä pääsee lähemmäs taitelijaa.
Kiviharju uskoo, että maestron energisyys kumpuaa pohjalaisesta periksiantamattomuudesta, äärimmäisestä taiteellisesta kunnianhimosta ja ranskalaisesta sielusta. Limingassa kuultavassa ohjelmistossa on luvassa Johann Sebastian Bachin sekä hänen aikalaistensa musiikkia. Teokset ovat 1200–1800-luvuilta. Konsertin aikana kuulijat saavat todistaa, kuinka Limingan parinkymmenen äänikerran urut taipuvat Thomas Ryderin säveltämään Ukkosmyrskyyn ja miten soitin livertää Michel Corretten Satakielen laulun.
Kalevi Kiniviemi
Syntynyt 30.6.1958 Jalasjärvellä
Suoritti urkujensoiton diplomitutkinnon vuonna 1983 Sibelius-Akatemian Kuopion yksikössä
Konsertoinut soolona ja orkesterien kera Euroopassa ja lisäksi myös USA:ssa, Kanadassa, Venäjällä, Aasiassa, Australiassa ja Filippiineillä.
On toiminut lukuisten kansainvälisten urkukilpailujen tuomaristossa ja pitänyt mestarikursseja Suomessa ja ulkomailla.
Tehnyt yli 160 levytystä ja saanut lukuisia levypalkintoja.
Vastaanotti vuonna 2009 maamme merkittävimmän musiikkipalkinnon, Sävetaiteen valtionpalkinnon. Pro Cultura Tavastica et Fennica -mitalin hän vastaanotti vuonna 2014. Lyötiin ritariksi Chevier OCM -arvonimellä vuonna 2012.