LIMINKA Liminganlahden luontokeskuksessa kokousta pitänyt Limingan kunnanvaltuusto otti parikin kokoustaukoa tarkistaakseen, mitä pykälät sanovat. Perussuomalaisten valtuustoryhmä teki nimittäin useita aloitteita, esityksiä ja ponsia, joiden käsittelystä ja äänestyskäytännöistä oli eriäviä näkemyksiä.
Eniten keskustelutti kunnanhallituksen esitys selvittää sosiaali- ja terveyspalveluiden osaulkoistaminen ja terveyskeskuskiinteistön myyminen. Kun selvitys olisi tehty, mahdollisesta kilpailuttamisesta päätettäisiin loppuvuodesta 2017.
Tuomas Okkonen (ps.) jätti perussuomalaisten valtuustoryhmän ponnen, jossa osaulkoistamisselvityksen sijaan tehtäisiin arvio ulkoistamisen eduista ja haitoista sekä kunnallisesti hoidettavien sote-palveluiden eduista ja haitoista. Ponnessa esitettiin, että selvityksessä arvioitaisiin myös maakuntauudistuksen ja valinnanvapauslain toteutumisen tai toteutumattomuuden edut ja haitat. Myös sote-palveluiden kehittäminen liminkalaisia ja ulkopaikkakuntalaisia houkuttelevaksi pitäisi selvittää. Kimmo Rantanen (ps.) kannatti esitystä.
Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja Heidi Haataja suhtautui hänkin varauksella selvityksen tekemiseen ja esitti ryhmänsä kantana, ettei selvitystä käynnistetä lainkaan. Heidi Matkaselkä (vihr.) kannatti esitystä.
– Sote-uudistuksessa on isoja epävarmuustekijöitä. On huono ajankohta tehdä tällaisia mullistuksia sosiaali- ja terveyspaluihin, Haataja huomautti.
Terho Lipsonen (kesk.) tunnusti, ettei helpolla kannata kunnan kiinteistöjen myyntiä.
– Mutta asian selvittämistä en vastusta. Tykkään selvityksistä.
Kalevi Nevalan (kesk.) mielestä Okkosen ponsi oli ”yhtä tyhjän kanssa”.
– Jos maakuntauudistus ja valinnanvapauslaki eivät toteudukaan, selvitys kaatuu automaattisesti. Mutta nyt kun ei vielä tiedetä miten käy, selvitetään.
Ensin valtuusto äänesti Haatajan esityksestä kunnanhallituksen pohjaesitystä vastaan. Haatajan esitys hävisi äänin 23-9. Tuumaustauon jälkeen päästiin äänestämään myös perussuomalaisten ponnesta. Se kaatui äänin 21-10. Selvitys tehdään, ja sekä Haataja että Okkonen kirjasivat pöytäkirjaan eriävät mielipiteensä.
Puhetta riitti myös kunnan talousarviosta, joka on punaisella. Toimintamenot ovat peräti 1,3 miljoonaa euroa yli talousarvion. Vs. talousjohtaja Tarja Lempeä esitteli valtuustolle tiedonantona talousarvion toteuman kesäkuun lopulta.
– Menojen kasvuun on tartuttava. Menoerittäin tarkasteltuna kaikissa kululajeissa on ylityksiä, Lempeä huomautti ja muistutti kunnanhallituksen hyväksymästä ohjeistuksesta: Hallintokuntien tulee pidättäytyä kaikista muista kuin toiminnan kannalta välttämättömistä hankinnoista, palveluiden ostosta, sijaisten palkkauksesta ja muista menoista loppuvuoden ajan.
Talousarvion toteuman valopilkkuja olivat siivous- ja ruokapalvelut, joissa oli saatu kerättyä 250 000 euron säästöt.
Valtuutettuja huoletti etenkin sivistyspalveluiden 700 000 talousarvioylitys, josta merkittävä osa johtui sijaisten palkkaamiskuluista. Sairaspoissaolojen määrä oli kasvanut useita prosenttiyksiköitä vuoden takaisesta.
– Olen huolissani henkilöstön jaksamisesta. Onko nähtävissä, että jokin tietty luokka-aste olisi tiukilla, kyselee Marjo Heikkinen (vihr.).
Myös Mika Martinmäki (kd.) kyseli päiväkotiryhmien kokojen kasvusta ja sijaisten palkkaamisesta.
Sivistyspalveluiden vs. osastopäällikkö Tiina Partanen huomautti, ettei voida osoittaa mitään tiettyä ryhmää, jossa sairaspoissaoloja olisi erityisen paljon. Sisäilmaoireilu näkyy, mutta yhtä paljon opettajien jaksamiseen ovat vaikuttaneet myös uuden opetussuunnitelman tuomat paineet ja ylärajoilla olevat ryhmäkoot.
Kalevi Nevala kritisoi sitä, että vastaavat ohjeistukset tiukasta taloudenpidosta toistuvat joka vuosi. Keskustan valtuustoryhmä oli Nevalan mukaan analysoinut tilannetta tarkasti.
– Kun katsoo talousarvioylityksiä, niistä 1,1 miljoonaa euroa on Limingan omissa käsissä. Nyt on mietittävä, mihin toimiin me oikeasti ryhdymme! Keskustan valtuustoryhmä esittää jämäkämpää ja tarkempaa talouden seurantaa. Lukuja pitää esittää kunnanhallitukselle ja -valtuustolle useammin kuin kvartaaleittain, Nevala huomautti. Hän oli myös vakuuttunut talousarvion tietoisesta alibudjetoinnista.
Kunnanjohtaja Pekka Rajala lupasi, että tästedes otetaan käyttöön kuukausittainen talousarvion seuranta.
Tuomas Okkonen oli hänkin huolissaan sairaspoissaoloista ja jätti perussuomalaisten esityksen, että kunnan ”kuntoutussetelit” jätettäisiin pois käytöstä ja säästetty raha suunnattaisiin sijaisten palkkaamiseen. Samalla hallintokunnille annetusta ohjeistuksesta jätettäisiin kokonaan pois sijaisten palkkaamisesta pidättäytyminen.
Hallintojohtaja Katja Vuorinen vastasi, ettei kuluvana vuonna ole edes varattu määrärahaa Okkosen tarkoittamille liikunta- ja kulttuuriseteleille, eikä niitä siten ole myöskään työntekijöille jaettu. Okkonen korjasi valtuustoaloitetta tältä osin. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Ylönen (kesk.) kehotti Okkosta lukemaan ohjeistuksen tekstin tarkemmin, sillä siinä puhuttiin ”muista kuin välttämättömistä” sijaisten palkkaamisesta.
Nevala, Ylönen ja valtuuston puheenjohtaja Mari Viljas (kesk.) huomauttivat, ettei ohjeistuksen tekstiä voi muuttaa, koska kyseessä on pelkkä tiedonanto valtuustolle. Asia kuuluu kunnanhallituksen toimivaltaan.
Äänestystä ei siis tullut, ja Okkonen kirjasi pöytäkirjoihin jälleen eriävän mielipiteensä.
Valtuusto hyväksyi mukinoitta Tupoksen Vesikarin alueen asemakaavamuutoksen ja irtisanoutumisen jätehuollon viranomaisyhteistyöstä Oulun kanssa.
Sen sijaan sopimus yhteisestä jätelautakunnasta Muhoksen, Tyrnävän ja Utajärven kanssa aiheutti yllättävän äänestyksen. Perussuomalaisten Kimmo Rantanen esitti Okkosen kannattamana, että jätelautakunnan hallintosääntöön kirjattaisiin uusi pykälä. Siinä kiellettäisiin jäteaseman sijoittaminen 10 kilometriä lähemmäksi asutusta tai taajamaa. Rantanen oli huolissaan etenkin Tupoksen alueesta.
– Perussuomalaisten esitys on tärkeä, mutta sellainen ei kuulu hallintosääntöön. Tällainen asia voidaan kirjata kuntien välisiin sopimuksiin, huomautti Ylönen.
Sama näkemys oli myös hallintojohtaja Vuorisella. Perussuomalaiset pitivät esityksestään kiinni, mutta hävisivät äänestyksessä 27-6 yhden äänestäessä tyhjää.
Valtuusto myönsi Kirkonrannan kaava-alueen katurakentamiseen 800 000 euron lisämäärärahan, jotta alue saataisiin nopeasti työn alle. Perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti, että urakka kilpailutettaisiin säästöjen saamiseksi ja hankkeen nopeuttamiseksi.
Tekninen johtaja Simo Pöllänen vakuutti, että kilpailutusasiakirjojen laatiminen päinvastoin hidastaisi hankkeen aloitusta. Kunnanjohtaja Rajala ohjeisti perussuomalaisia, ettei esitystä kuulu käsitellä lisämäärärahasta päätettäessä.
Valtuuston puheenjohtaja Mari Viljas kertoi kokouksen alussa uudesta käytännöstä, jossa valtuutetut jättävät kysymyksensä vastedes kirjallisina. Ne ohjataan kunnanhallituksen kautta vastaavalle viranhaltijalle, ja vastaus annetaan valtuuston seuraavassa kokouksessa.
Perussuomalaisten valtuustoryhmä ei tästä muutoksesta pitänyt. Se jätti valtuustoaloitteen, jossa esitettiin palaamista entiseen käytäntöön: Kysymykset esitettäisiin suullisesti kohdassa ”Muut asiat”.
– Lisäksi hallintosääntöä pitää muuttaa niin, ettei kunnanvaltuuston puheenjohtaja voi yksin päättää tällaisista asioista, aloitteen esitellyt Okkonen sanoi.
Toisen aloitteen esitteli valtuustoryhmän puheenjohtaja Asko Laukkanen (ps.). Aloitteessa esitetään, että kunta selvittäisi henkilökohtaisten avustajien tarpeen, jonka jälkeen lisäisi heidän määräänsä esimerkiksi oppisopimusten kautta.