Limingassa on käynnistetty koko kuntaa koskettava osallisuustyö, jolla halutaan lisätä kuntalaisten osallisuutta. Kehittämistyön taustalla on viime keväänä käyttöön otettu uusi kuntastrategia, jossa kuntalaisten osallisuudelle on annettu aiempaa isompi painoarvo. Limingan kunnan hallintojohtaja Katja Vuorisen mukaan tavoitteena on saada kaikkien kuntalaisten ääni paremmin kuuluviin osana kunnan päätöksentekoa.
Osallisuustyön tulokseksena Liminkaan on tarkoitus syntyä osallisuusmalli. Mallin tavoitteena on selkeyttää vaikuttamisen tapoja sekä toimia kunnan työntekijöiden tukena. Osallisuusmallia työstetään kevään ajan, ja sen olisi tarkoitus valmistua kesään mennessä. Mallin työstämisen rahoittaa BusinessFinlandin Liminka Lupaus -hanke.
Osallisuusmallin pohjatyötä on käynnistelty työpajatyyppisissä illoissa. Ensimmäinen suunnitteluilta pidettiin kunnan valtuutetuille ja työntekijöille, ja viime keskiviikkona pidetyssä illassa ääneen pääsivät kuntalaiset. Myöhemmin luvassa on nuorille suunnattu osallisuustilaisuus, jonka järjestämisaikaa tai -paikkaa ei ole vielä päätetty.
Lakeustalossa viime keskiviikkona järjestettyä osallisuusiltaa sparraamassa oli palvelumuotoiluun erikoistunut Palvelumuotoilu Palo Oy, joka auttaa kuntaa työstämään osallisuusmallin. Palvelumuotoilulla tarkoitetaan palveluiden ja liiketoiminnan ihmislähtöistä kehittämistä, johon palvelun käyttäjä otetaan aktiivisesti mukaan.
Iltaan osallistuneet pääsivät keskustelemaan palvelumuotoilijoiden johdolla muun muassa siitä, millaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin he kotikunnassaan osallistuvat ja millaisissa tilanteissa he ovat tarvinneet jotain tietoa kunnalta.
Palvelumuotoilija Juulia Ruhasen vetämässä ryhmässä keskustelemassa olivat Liisa Eklund, Carita Eklund, Pirkko Moisander ja Liisa Kylmänen.
– On ollut hedelmällinen ilta. Hyvä, että kunnan taholta tällä tavalla lähestytään. Täällä tuntee olonsa osalliseksi, kun pääsee jakamaan ajatuksiaan. Tällaisia pitäisi olla enemmänkin, Liisa Eklund totesi.
Nivalasta lähtöisin oleva Eklund toivoi, että Liminkaan muodostuisi yhtä vahva me-henki kuin hänen entisellä kotiseudullaan. Omaa osallisuuttaan hän aikoi lisätä muun muassa osallistumalla tulevaisuudessa kunnanvaltuuston kokouksiin.
Satu Huczkowskin vetämässä ryhmässä osallistumisaihetta pureskelivat Pirjo Luukinen, Heidi Haataja, Arja Porkka ja Liisa Suutari.
– Hyvät keskustelut on saatu aikaan – todella hyvät. Yllättäen on löytynyt paljon yhteneväisiä kokemuksia osallisuuteen liittyen, naiset pohtivat.
Palvelumuotoilun hyödyntäminen on Limingassa uutta. Kunnan hankeasiantuntija Laura Kelhän mukaan palvelumuotoilua hyödynnettiin aiemmin kunnan henkilökunnan koulutuksessa. Kokemus oli niin hyvä, että toimintatapa päätettiin ottaa myös osallisuustyön osaksi.
– Onkohan aiemmin kunnissa tehty kokonaista osallisuusmallia palvelumuotoiluna? Liminka taitaa olla ensimmäisten joukossa, Kelhä arvelee.
Jo pelkkä osallisuustyöhön ryhtyminen tekee Limingasta omassa kokoluokassaan edelläkävijän, sillä kunnista vain noin 30 prosentilla on käytössään oma osallisuusmalli.
– Osallisuusmalli löytyy yleensä isommista kaupungeista, Kelhä huomauttaa.
Kevään aikana Palvelumuotoilu Palo Oy ja kunta työstävät yhdessä erilaisia pilottikokeiluja kuntalaisten osallistamiseen liittyen. Pilottiesityksiä tehtailtiin aiemmin pidetyssä kunnan valtuutettujen ja työntekijöiden suunnitteluillassa. Esitykset liittyvät esimerkiksi kuntakeskuksen ilkivallan ehkäisemiseen, lähiruoan parempaan hyödyntämiseen sekä aloittaville yrityksille tarjottaviin starttipaketteihin.
– Piloteista osa oli sellaisia, jotka voidaan toteuttaa heti. Osa vaati valmistelua ja osa oli pitemmällä tähtäimellä toteutettavia. Toteuttamistavoista ei vielä tässä vaiheessa puhuttu, Kelhä selventää.
Kelhä ja Vuorinen painottavat, että kuntaan on saatava erilaisia osallistamisen väyliä kuntalaisia varten. Kaikki eivät hakeudu yhteistapahtumiin, vaan osa kaipaa helpommin saavutettavia vaikuttamiskanavia. Yksi tällainen on liminkalaisten käytössä oleva Kaiku-osallistamissovellus.
Kelhä näkee sovelluksen keveänä vaikuttamisen kanavana, jonka kautta kuntalainen pääsee antamaan palautetta vaivattomasti.
– Kaiku on ollut käytössä vuoden verran, ja sillä on 686 käyttäjää. Sen kautta voi esimerkiksi antaa paikkaan sidottua palautetta, joka tulee nopeasti perille ja se voidaan välittää eteenpäin. Sisältöä voisi kuitenkin olla enemmän, hän toteaa.
Kaiku-sovellus nousi esiin myös kunnan valtuutettujen ja työntekijöiden suunnitteluillassa yhtenä kehitystä kaipaava osa-alueena. Sovelluksen kehittäminen ja parempi kohdentaminen otetaankin todennäköisesti yhdeksi osallistamistyön pilotiksi.